Edellisessä kolumnissani käsittelin torniolaista runoutta. Seuraavaan Lounais-Lappiin Arto Junttila kirjoitti tervetulleen oikaisun: torniolaiseksi julistamani Antti Keksi olikin ylitorniolainen! Oikaisu oli ilahduttava, koska se piti paikkansa ja jatkoi keskustelua kotiseutumme runoudesta. Se myös nosti esiin rajojen kysymyksen: kuka on torniolainen ja kuka ei?

Kysymys voi tuntua hiustenhalkomiselta, mutta nähdäkseni se ei ole sitä.