Kolumni

Kolumni: Korona lopetti monelta työt kuin seinään

Juhani Henriksson on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti, Arktiset Vedet -tv-sarjan tekijä, rovaniemeläinen luonnon, urheilun ja hyvien tarinoiden ystävä.
Juhani Henriksson on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti, Arktiset Vedet -tv-sarjan tekijä, rovaniemeläinen luonnon, urheilun ja hyvien tarinoiden ystävä.
Kuva: Jouni Porsanger

Reilut seitsemän kuukautta, 31 viikkoa, 217 vuorokautta.

Tasan tuon verran on nyt aikaa siitä, kun Holmenkollenin sumussa venäläinen Aleksander Bolshunov ratkaisi klassikkohiihdon voittotaistelun edukseen vahvalla loppusuoran tasatyönnöllä.

”Näihin kuviin, näihin tunnelmiin – jatketaan ensi viikolla Kanadan osakilpailulla Quebecin maisemista.”

Silloin en mitenkään voinut aavistaa, kuinka pitkäksi aikaa suljen selostuskopin oven takanani ja millaiset ajat urheilua, urheilijoita, urheilutapahtumien järjestäjiä, yleisöä ja meitä urheilun parissa tavalla tai toisella leipänsä hankkivia odottaa.

Seis, loppu, slut ja the end. Kaikki päättyi kuin seinään.

Koronaviruksen paksu esirippu laskeutui urheilun ylle. Omasta selostuskalenterista putosivat ensin pois kevään tapahtumat; maastohiihdot, kaupunkimaratonit ja painonnostokilpailut. Sitten kesän yleisurheilut ja pitkään valmistellut Tokion olympialaiset. Alkusyksyn urheilutapahtumien nettisivuille ilmestyi yksi toisensa jälkeen teksti ”cancelled”.

Juuri nyt näkyy varovaista toivoa, vaikka viruksen osalta tilanne ei varsinaisesti ole parantunut.  Osa tapahtumista on jo pidempään järjestetty ilman katsojia tai erittäin rajoitetuin ehdoin. Sinnitellään, uskotaan ja toivotaan.

Kotimaiset palloilusarjat pyörivät pahasti vajaille lehtereille, Rukan pohjoismaisten hiihtolajien maailmancup-avaus urheillaan ilman yleisöä, Karjala-turnaus ja nuorten MM-kiekko pelataan ”kuplassa” ja niin edelleen.

Ymmärrän tapahtuma-alan, ravintola- ja matkailuyrittäjien ja kaikkien niiden ihmisten tuskaa ja turhautumista, jotka ovat pudonneet koronan myötä hämähäkinseittiin, josta lanka kerrallaan katkeaa – mutta jotenkin pitäisi roikkua kiinni. Ihmisiä, joiden suurin huolenaihe ei ole ollut etätyö, isomman seurueen rapujuhlat tai matkustaminen ulkomaille.

"Työntöapua yrittäjille, työnsä menettäneille ja lomautetuille voivat antaa ne, joita koronan kärpäslätkä on koskettanut kevyemmällä kädellä."

Sanotaan, että se koskettaa meitä kaikkia. Varmasti näin – asteikko ja skaala vain vaihtelee suuresti. Ensimmäisenä tietysti terveyteen ja ihmishenkeen liittyvät asiat, mutta perässä seuraavat nämä, myöskin ihmisten elämään ja tulevaisuuteen suuresti vaikuttavat toimeentulon, työn ja perusturvallisuuden tekijät.

”Mennään joukkueena eteenpäin”, sanoi Timo Jutila. Selvä se – kaukalossa ja elämän hiihtoladulla. (Tasa)työntöapua yrittäjille, työnsä menettäneille ja lomautetuille voivat antaa ne, joita koronan kärpäslätkä on koskettanut kevyemmällä kädellä.