Kolme vuotta tal­koi­ta – Maanin­ka­vaa­ran jää­kä­ri­reit­ti avat­tiin: "Rouva ky­syi­kin kotona, että mitä meinaat alkaa nyt puu­ha­ta?"

20 koululaista läskipyörineen ja noin 40 jääkärireitin kuuden kilometrin matkalle marssijaa valmiina odottamassa Simon kunnanjohtaja Vivi Marttilan komentokäskyä.
20 koululaista läskipyörineen ja noin 40 jääkärireitin kuuden kilometrin matkalle marssijaa valmiina odottamassa Simon kunnanjohtaja Vivi Marttilan komentokäskyä.
Kuva: Paavo Veittikoski

Simon Maaninkajärven jääkärireitti jääkärikämpältä Ylikärpän Hanskaan avattiin kuuden kilometrin marssilla. Noin 60 osanottajaa kulki jääkäreiden sodan aikana kulkemaa reittiä. Reitin kokonaispituus on Kuivaniemen Veskasta Hanskaan 16 kilometriä.

Tilaisuuden alku oli muistomerkin ja -laatan äärellä palaamista entiseen, kun jääkärikämpän kahakassa kuolleen iisalmelaisen A.W.Lyytikäisen ja edesmenneen kuivaniemeläisen Erkki Paason muistoksi pidettiin hiljainen hetki.

Muistolaatan sanat luki kaikille Simon yläkoulun oppilas Leevi Hamari. Sytytettiin kynttilä ja Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila laski seppeleen sekä lausui tilanteeseen sopivan runon.

Muistolaatassa lukee: Tällä paikalla tappelivat jääkärit 11.12.1916 ensimmäisen kerran oman maan kamaralla maamme vapauden puolesta ryssää vastaan kahakassa kaatui iisalmelainen jääkäritarjokas A.W.Lyytikäinen. Muistomerkin ja -laatan tekijästä ei tiedetä.

Erkki Paaso oli aktiivinen sukunsa kautta jääkäriliikkeen vaikuttaja. Paason suku oli vuokrannut aikanaan Simon puolelta heinämaita, ja sieltä asti polku oli ollut Erkin mielessä, Paaso kirjoitti ajatuksistansa jopa kaksi kirjaakin.

–Tämän päivän marssilla nähtiin, miten maapohjat ovat muuttuneet tuolta ajalta. Polku oli olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Kuivaniemen puoli on valittu siten, että se on mahdollisimman edullinen kävellä, kertoi Kuivaniemen reserviläisten puuhamies Pekka Ellilä.

Tapahtuman suojelijaksi kutsuttu Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila totesi, että tämä on simolaisille yksi suuri ylpeyden aihe, suorastaan historiallinen teko. Reserviläiset ovat kolme vuotta raivanneet ja tehneet pyyteetöntä vapaaehtoistyötä.

–Luojakin on ottanut meidät avosylin vastaan suorastaan loisteliaan sään vallitessa, eikä kukaan tullut ennenvanhaisesti aseilla uhkaamaan. Yksi parhaista työpäivistäni kunnanjohtajan tehtävässä, iloitsi isänmaallisuuttaan hehkuva kunnanjohtaja Marttila.

Marttila ei voinut olla mainitsematta, että nämä 20 nuorta koululaista, jotka olivat mukana läskipyörineen, ovat meidän tulevaisuutemme. Kahdeksannen luokan oppilaat olivat ylpeitä tapahtumasta.

Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila laski seppeleen jääkärimuistomerkille lausuen samalla koskettavan runon aiheeseen liittyen.
Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila laski seppeleen jääkärimuistomerkille lausuen samalla koskettavan runon aiheeseen liittyen.
Kuva: Paavo Veittikoski

Reitti sai alkunsa, kun Paason mietteitä selailleet Iin reserviläiset kyselivät, olisiko Simossa kiinnostusta alkaa tekemään jääkäripolku aina Kuivaniemen Veskasta Simon Ylikärpän Hanskaan.

–Kuivaniemi otti oman alueensa ja Simo omansa reittisuunnitelman laadinnassa. Maanomistajilta kysyttiin lupa, merkittiin ja raivattiin. Reittitolpat laitettiin niin, että värisokeatkin pystyvät siitä kulkemaan. Simon puolelle jouduttiin tekemään 19 siltaa ja Kuivaniemen puolelle kaksi, kertoi Simon reserviläisistä Mauri Lindroth.

Polkua kutsuttiin aikaisemmin herrain poluksi, mutta se menetti nimensä tämän kolmivuotisen työrupeaman jälkeen jääkäripoluksi. Tämä on nuorille historiallinen polku. Sen rakentamiseksi noin kymmenen henkilöä ovat olleet pääasiassa mukana.

– Olen ollut mukana koko kolmivuotisen ajan aina talkoissa. Työ on ollut raskasta, mutta periksiantamattomana homma oli saatettava loppuun. Rouva kysyikin kotona, että mitä meinaat alkaa nyt puuhata. Aioin pitää kesäloman. Nyt on todella hyvä mieli, hymyili raskaan urakan jälkeen Timo Ylikärppä Simon Ylikärpästä.