Silloin tällöin pankkien kanssa on asioitava muutenkin kuin netin kautta. Vuoden 2018 alkutalvesta halusin käydä läpi kuolinpesän asiat kasvotusten toimihenkilön kanssa. Silloin Nordean konttoreita oli Kemissä, Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa.
Soitin ajanvaraukseen ja kysyin vapaita aikoja mihin tahansa kyseisistä konttoreista. Kävi ilmi, että kahden viikon sisällä missään ei ollut vapaita aikoja. Olin aavistellut asiaa ja varasin ajan puolen vuoden päähän syyskuulle.
Puolen tunnin päästä varauksesta pankista soitettiin ja kysyttiin, voinko varhentaa tapaamisaikaa.
Vastasin, että ilman muuta, ja että käykö Torniossa huomenna kello 12. Vastaus oli, että sieltä löytyy vapaa aika.
Äsken halusin maksaa kuolinpesän tililtä laskuja. Tein tilisiirrot, mutta kaikki hylättiin ja kehotettiin ottamaan yhteyttä pankin neuvontaan.
Kaikkien vaiheitten jälkeen pääsin neuvonnassa perille ja sain kuulla, että kuolinpesän tili tulee päivittää. Kaivoin pyydettäessä esille kuolinpesän henkilötunnuksen ja päästiin asiaan.
Ensimmäinen kysymys oli: ”Onko edelleenkin voimassa se, että omistaja on Suomessa syntynyt”.
Vastasin myöntävästi. Lukuisten kysymysten jälkeen pankki kysyi lopuksi, onko omistajalla merkittäviä luottamustoimia Suomessa. Vastasin, että tietääkseni ei. Olisiko minun sittenkin pitänyt pyytää lisäaikaa, rikkoa lakia ja hautarauhaa ja käydä kysymässä vainajalta asiasta?
Ymmärrän, että rahanpesun asiantuntijana Nordea on tarkka, mutta maalaisjärkeäkin saisi käyttää.