Lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus käyttää vahvaa tunnistautumista sähköisessä asioinnissa pankkitunnusten, mobiilivarmenteen, sähköisen henkilökortin ja muiden järjestelmien avulla. Sähköinen asiointi pankki- ja suomi.fi -palveluissa, verohallinnossa, Kelassa sekä kirjastossa on ollut jo vuosia turvallista arkipäivää jokaiselle.
Nykyajan sivistysyhteiskunnassa ei pitäisi enää olla minkäänlainen ongelma luoda olemassa olevia järjestelmiä hyödyntäen turvallista sähköistä äänestysjärjestelmää, jossa kansalaiset äänestävät luotettavasti netissä – erityisryhmien ja muiden sellaisten tarpeet fyysisine äänestyspaikkoineen huomioiden.
Virossa on voinut äänestää jo 15 vuotta sähköisesti ja 2019 jopa 44 prosenttia äänestäneistä antoi äänensä sähköisesti parlamenttivaaleissa. Sähköistä äänestämistä on lisäksi kokeiltu ja osin otettu käyttöönkin esimerkiksi Belgiassa, Brasiliassa, Hollannissa, Norjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Gallupin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista olisi halukas antamaan äänensä sähköisesti.
Sähköisten vaalien epäonnistunut kokeilu 2008 Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä ei enää voi olla syy siihen, etteivät oikeusministeriö ja muut vaaleista vastaavat viralliset organisaatiot ole vuosiin ajaneet sähköistä äänestämistä aktiivisesti eteenpäin. Digitalisaatio tietoturva huomioiden ja sähköinen asiointi ovat ottaneet noista ajoista suuren harppauksen eteenpäin.
Onko taustalla vain joidenkin tahojen haluttomuus helpottaa ja kehittää sähköistä äänestämistä sekä nostaa sitä kautta kansalaisten – erityisesti nuorten – kiinnostusta vaaleihin? Vai onko kyseessä sittenkin vain rakkaan itänaapurimme Venäjän pelko?