Mitä näemme, kun katsomme etelään? Suomi-konkurssipesän – se ei ole vain materiaalisesti, vaan myös henkisesti ja ruumiillisesti rappiolla. Tästä syystä en ole enää suomalainen, vaan lappilainen.
Lappi on rikas maa. Meillä on tilaa hengittää ja liikkua, luontoa jopa muille jakaa – puuta, malmeja ja energiaa kirkkaan kesäyön auringon loisteessa tai revontulten räiskeessä. Mihin tarvitsemme Suomea? Passiinkin tulee kirjata kansalaisuudeksi Lappi.
Voisimme tehdä aluksi pienen pesäeron Suomeen. Siirrytään kellossa keskieurooppalaiseen aikaan, jossa länsinaapuritkin ovat, se helpottaa kanssakäymistä. Kelloihin voidaan asentaa kaksi tuntiviisaria, keltainen Ruotsin ja sininen Suomen aikaan.
Kalotilla kehitämme yhteisten tv- ja radiokanavien mahdollisuutta. Meille on tärkeää, että tiedämme toistemme elämästä ja kulttuurista enemmän. Lehdistö siirtyy pikkuhiljaa viisikieliseksi – suomi, ruotsi, norja, meänkieli ja kveeni. Digiaikana tämä on helppoa ja tekoäly auttaa tekstin kääntämisessä.
Kaupoissa hinnoittelu on kolmessa valuutassa, hintoja printataan vain yhdessä. Muunto tapahtuu kännykän näytöllä. Kassoilla otetaan vastaan kaikkia valuuttoja.
Lapin raideleveys muutetaan keskieurooppalaiseksi. Vaihto tapahtuu Oulussa. Saamme suorat yhteydet keski- ja eteläeurooppalaisiin metropoleihin, joissa ihmiset ja rahat liikkuvat. Köyhien kanssa ei kannata seurustella, etelän lomalaisilla on aikaa vaihtaa junaa vaikka Tuiran asemalla, missä on vielä asemamies ja maitotonkka palvelemassa. Pian saamme ratayhteyden Kirkkoniemeen ja Tromssaan sekä Lappiin poikittaisia yhteyksiä.
Sähkömarkkinat avataan yksityisille käyttäjille koko Kalotin alueelle. Pääsemme kansainväliseen kilpailuun.
Mistä saamme Lappiin tomeran ja tarmokkaan kuvernöörin? En näe sellaista missään. Jos kehtaisin, sanoisin nykyisten kansanedustajien olevan nössöporukkaa. Yksi mahdollisuus ja ehkä paras on, että paikka pannaan kansainväliseen hakuun. Jos Trumpia ei valita USA:n johtoon, tarjotaan hänelle paikkaa.