Kiuk­ku­käy­rä hal­lin­taan syö­mäl­lä

Vaaleaa leipää, hampurilaisateria, herkutteluhetken leivonnaisia. Millainen on mieli tällaisen ruoan myötä?

- Jos ravinto on päivästä toiseen samankaltaista, niin henkilö on varmaankin äreä, kärsimätön, väsynyt, mikään ei innosta, luettelee ravintoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin erikoistunut psykologi ja kokki Outi Rinne .

Viidennes kaikesta syömästämme ravinnosta menee aivojen polttoaineeksi. Miten sitten tulisi syödä, jotta mieli pysyisi virkeänä?

- Mahdollisimman kasvivoittoisesti, suosimalla laadukkaita aineksia. Kannatan lähiruokaa, mutta faktatkin on hyväksyttävä: aina ei voi pitäytyä kotimaisissa raaka-aineissa.

Jos maitotuotteita käyttää, valitsisi Rinne hapatettuja luomumaitotuotteita rasvattomien sijaan.

Punaisena lankana voi pitää tuulahdusta menneiltä ajoilta: syö niin kuin isovanhempamme aikoinaan söivät, rikastaen ruokaa kuitenkin samalla tuoreilla kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla, pähkinöillä ja siemenillä.

- Ruoan tuottaminen, keräily ja jopa valmistus on siirtynyt pois käsistämme. Sen sijaan täytämme lautasemme pitkälle jalostetuilla ruoilla, joissa on niukasti tärkeitä ravintoaineita, Rinne sanoo.

Kotiin kiireessä , lounaasta on jo tunteja. Pinna on kireällä, ja pienikin vastoinkäyminen saa aikaan räjähdyksen. Alhainen verensokeri saa sietokykymme laskemaan.

Tilanne on tuttu useimmille. Jotkut voivat reagoida veren glukoosipitoisuuden vaihteluun tätäkin herkemmin, ilman että kyse olisi silti diabeteksesta.

- Tällöin verensokerin lasku voi saada aikaan voimakkaitakin tuntemuksia, kuten hermostuneisuutta ja jopa paniikin tunteita.

Moni myös tulkitsee omia tarpeitaan väärin.

- Esimerkiksi huonosti nukutun yön jäljiltä oleva väsymys voidaan tulkita energian puutteeksi, ja oloa yritetään korjata syömällä. Verensokerin heilahteluja taas lääkitään herkästi makeilla ruoilla, jotka lisäävät vuoristorataa entisestään.

Ruoan rytmitys onkin tärkeää. Ateriavälien ei tulisi päästä liian pitkiksi. Se mihin kellonaikaan optimaaliset ruokailuajat sijoittuvat, on kuitenkin viime kädessä kiinni yksilöllisistä ominaisuuksista ja elämäntilanteesta.

Runsaasti proteiineja sisältävä ateria aktivoi, hiilihydraatit taas rauhoittavat. Tarvitsemme kumpiakin, eikä liiallinen hiilihydraattien välttelykään ole järkevää.

- Esimerkiksi karppaajilla olo voi olla herkästi kireä. Liian vähäinen hiilihydraattien saanti lisää stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin eritystä.

Voimme valita hyviä hiilihydraatteja esimerkiksi GI-indeksien avulla, mutta muutkin asiat painavat puntarissa.

- Merkityksellistä on myös se, mitä muuta syödään samalla aterialla. Samaan aikaan nautitut proteiinit, rasvat ja kuidut hidastavat ruoan sulamista ja verensokerin nousua.

Valmistustavallakin on väliä. Rinne valitsee lautaselleen mieluiten lempeästi kypsennettyjä ruokia, ja jättää pois kokonaan käristetyt, hiillostetut ja uppopaistetut ruoat.

Suuri merkitys pitää antaa myös itse ruokailutilanteelle. Keskittyminen ja rentoutuminen aktivoivat ruoansulatuselimistöä.

- Älä syö kiireessä samalla työsähköposteja peraten. Keskity ympärillä oleviin ihmisiin, edessäsi olevaan hyvään ruokaan. Miltä ruoka tuoksuu, miltä maistui ensipuraisulla?

Määrää tärkeämpää on laatu sekä aito ilo ruoasta, sen tekemisestä ja syömisestä.

- Kun syömisen voi tehdä myös rakkaiden ihmisten tai hyvien ystävien kanssa, se on mielen ruokaa parhaimmillaan.