Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot metsissä ovat lisääntyneet etenkin 2020-luvulla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen inventoinneista ja Metsäkeskuksen hyönteistuhohakkuutilastoista. Metsänomistajan näkökulmasta hyönteistuhot johtavat puun laadun heikkenemiseen ja huonompaan hintaan.
Ilmaston lämmetessä hyönteistuhojen ennakoidaan edelleen lisääntyvän.
– Kirjanpainaja on nouseva trendi, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta.
Kaikkien metsätuhojen keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 81–149 miljoonaa euroa vuodessa eli viisi prosenttia kantorahatuloista, kertoo Luken selvitys vuodelta 2023. Vuosittaiset vaihtelut ovat huomattavia.
Summassa ovat mukana kaikenlaiset metsätuhot hirvien syömistä taimista metsäpaloihin sekä sieni- ja hyönteistuhoihin. Kirjanpainajan osuus arvioitiin noin 4,5–12 miljoonaksi.
Metsätuhoilmoitusten perusteella kuusta vaivaa etenkin kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja, mäntyä taas okakaarnakuoriainen, jonka vaikutukset eivät vielä Suomen metsissä ole yhtä laajat.
Kuivat kesät altistavat
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2024 metsätuhoraportin mukaan kirjanpainajan aiheuttamat tuhot pienenivät viime vuonna verrattuna ennätysvuoteen 2023, mutta tuhopinta-ala oli kuitenkin suurempi kuin vuosina 2009–2022. Eniten ilmoituksia hyönteistuhoista kertyi Etelä-Karjalasta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta.
Hyönteistuhohakkuiden määrä oli vuosina 2022–2024 tuntuvasti aiempaa suurempi.
Luke seuraa metsien tilaa valtakunnan metsien inventoinnilla eli VMI:llä, jonka koealat sijaitsevat eri puolilla Suomea. Inventointi kertoo muun muassa, että hyönteistuhojen määrä oli ajanjaksolla 2009–2023 kasvussa selkeimmin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Taustalla on ilmaston lämpeneminen ja etenkin kuivat kesät, Markus Melin toteaa. Niiden vuoksi puut heikkenevät ja ovat alttiimpia kirjanpainajalle ja muillekin tuhohyönteisille. Ongelmat Suomessa ovat kuitenkin vielä pienempiä kuin Keski-Euroopassa.
Suojelualueet eivät korostu
Melin huomauttaa, että suojelualueiden metsät eivät mitenkään oleellisesti lisää kirjanpainajien leviämisriskiä.
– Eivät suojelualueet mitenkään korostu, se on sitkeä myytti.
Suojelualueilla kirjanpainajan tuhoamia puita ei poisteta, ja siksi voi syntyä mielikuva suurista vahingoista. Melinin mukaan tuhot ovat suojelualueilla usein pienempiä kuin talousmetsissä. Kirjanpainajan leviäminen voi tukahtua itsestään muun muassa siksi, että ympäröivä metsä on monipuolisempaa.
Tuho voi johtaa hakkuuseen
Sekä Metsäkeskuksen hyönteistuhohakkuutilastojen että VMI-inventoinnin mukaan kirjanpainajatuhot ovat lisääntyneet etenkin 2020-luvulla. VMI:ssä arvioitiin vuosien 2019–2023 hyönteistuhoiksi 55 000 hehtaaria.
Samalla aikavälillä Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan tehtiin lähes 8 900 hehtaaria hyönteistuhohakkuita yksityisten metsänomistajien metsissä.
Suuret erot luvuissa johtuvat Melinin mukaan siitä, että ne mittaavat eri asioita.
– Se, että on muutamia kuolleita puita siellä täällä, ei tarkoita, että täytyisi ryhtyä hakkuisiin. Toisaalta kun ilmoitetaan esimerkiksi kahden hehtaarin metsäkuvion hakkuusta hyönteistuhojen vuoksi, ei ole tietoa, miten suuri osa alueesta todella on vaurioitunutta, sanoo Melin.
Palontorjunta on tehokasta
Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin ja samalla ensimmäinen, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti 1,5 asteella teollistumista edeltäneen ajan keskilämpötilan. Suomessa keskilämpötilan nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin esimerkiksi päiväntasaajalla.
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt ja lisää edelleen helle- ja kuivuuskausia, mikä on omiaan kasvattamaan metsäpalojen riskiä. Suomessa palopinta-alat ovat kuitenkin olleet viime vuosikymmeninä pieniä verrattuna metsäpalojen suuruuteen maailmalla.
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2024 metsätuhoraportti kertoo, että koko Suomen mittakaavassa maasto- ja metsäpalojen määrät pysyivät viime vuonna normaalin rajoissa, vaikka kesä oli poikkeuksellisen lämmin.
– Metsäpaloalojen pinta-ala oli keskimäärin 0,31 hehtaaria, mikä kertoo palontorjunnan tehokkuudesta, raportissa todetaan.
Kaikkiaan metsää paloi viime vuonna noin 390 hehtaaria. Suurin osa metsäpaloista ajoittui touko- ja kesäkuuhun.
Lumen aiheuttamat puustotuhot ovat Luken VMI-tilastojen valossa pitkällä aikavälillä vähenemässä eteläisessä Suomessa, mutta Lapissa pikemminkin lisääntymässä. Vuosina 2018–2023 lumituhoja oli runsaasti etenkin Lapissa, vuonna 2024 selvästi vähemmän.
Leudontuvat talvet Etelä-Suomessa ovat usein myös vähälumisempia, mutta pohjoisessa leuto talvi saattaa sateisuuden lisääntymisen myötä tuoda lisää lunta, kertoo Melin.
Vuonna 2024 tehtiin enemmän myrskytuhoilmoituksiin liittyviä hakkuita kuin vuonna 2023, ilmenee Luken metsätuhoraportista. Määrä oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vuonna 2021, jolloin Paula-myrsky aiheutti paljon tuhoja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla.
Vuoden 2024 myrskytuhot liittyivät erityisesti marraskuun Lyly- ja Jari-myrskyihin. Lyly-myrskyn aikana mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskylukema Suomen merialueella.
