Ritva Kokkolan romaani Johanneksen puu tuo mieleeni kotipappilan valkokukkaiset omenapuut ja kirsikat. Musta sisus tuo mieleen haudan, mutta kirjailijan parinkymmenen teoksen rivissä se erottuu silti kauneimpana sisältönsä vuoksi.

Tarina on koskettava kertomus lapsen kuolemasta. Nuorimies kuolee syöpään. Perhe ei selviä surusta.