Ki­pu­po­ti­laan elämä on päi­väs­tä toiseen sel­viy­ty­mis­tä: "O­mai­se­ni on jou­tu­nut jy­räh­tä­mään hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le"

Krooninen kipu voi vaikuttaa elämän jokaiseen osa-alueeseen

Anna Giss on kärsinyt vaikeista kroonisista kivuista yhdeksän vuoden ajan. Hänellä on lähes koko kehon alueelle levinnyt monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä, molemminpuolinen hermojen ja verisuonten puristustila, krooninen migreeni, nikamavälilevysairaus sekä hermojuurioireisto.

– Sairauteni ovat tehneet minusta vaikeasti vammaisen. Kipu vaikuttaa elämäni jokaiseen osa-alueeseen, ja elämä tuntuu usein päivästä toiseen selviytymiseltä, tamperelainen Giss kertoo.

Suomen Kivun kouluttajana toimiva Giss painottaa kivun olevan aina subjektiivinen kokemus, jossa tulee luottaa potilaan kertomaan. Hän kritisoi sitä, että kipua mitataan terveydenhuollossa usein asteikolla 1–10.

– Esimerkiksi minun neloseni saattaa olla jollekin toiselle seitsemän. Olisikin tärkeää kysyä, miltä kipu tuntuu, ettei pelkän numeron perusteella lyötäisi pilleriä kouraan.

Giss kertoo kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden törmäävän usein hoitohenkilökunnan vähätteleviin asenteisiin. Etenkin päivystykseen hakeutumista usein pelätään aiempien huonojen kokemusten takia.

– Olen ollut itsekin tilanteissa, joissa omaiseni on joutunut jyrähtämään hoitohenkilökunnalle. Toisaalta olen myös purskahtanut itkuun siitä, että minua on aidosti kuunneltu.

Taustalla usein selkäkivut tai nivelrikko

Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri kertoo noin miljoonan suomalaisen kärsivän kroonisista kivuista. Krooniseksi kivuksi määritellään kipu, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 3–6 kuukautta. Useimmiten taustalla ovat selkäkivut tai nivelrikko.

– Selkäkivut paranevat osalla kokonaan jo kuukausissa. Nivelrikossa oireilun vaikeusaste riippuu yleensä kuormituksesta.

Hermovaurioista johtuvat kivut voivat Kourin mukaan pahimmassa tapauksessa jatkua koko loppuelämän.

Lääketieteen tohtorin ja tutkijan Helena Mirandan mukaan krooninen kipu on yleensä aaltoilevaa ja siihen liittyy huonoja, mutta usein myös parempia jaksoja.

– Suomessa on valtava määrä ihmisiä, jotka elävät kroonisten kipujen kanssa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he kärsisivät kivuista elämänsä jokaisena päivänä. Joillakin oireettomat jaksot voivat jatkua jopa vuosia. Alttius kroonisen kivun uusiutumiselle on yleisempi henkilöillä, joilla kipua on ollut aiemmin.

Osatyökykyä pitäisi hyödyntää kipupotilailla

Mirandan mukaan krooniset kivut johtavat Suomessa sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle huomattavasti useammin kuin muissa Euroopan maissa. Miranda yhdistää tämän puutteellisiin kivunhoitokeinoihin ja mustavalkoiseen työelämään.

– Osatyökykyä pitäisi hyödyntää kipupotilailla enemmän, sillä työ on kroonista kipua potevalle pääsääntöisesti kuntouttavaa.

Kourin mukaan kroonista kipua tulisi pyrkiä hoitamaan moniammatillisesti – kipupoliklinikoilla hoitoon osallistuu kokeneen kipulääkärin lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti ja psykologi.

– Kipupoliklinikoita on Suomessa aivan liian vähän, mistä syystä niihin on todella pitkät jonot, Kouri huomauttaa.

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Närhi korostaa kipupotilaan hoidossa potilaan aktivoinnin tärkeyttä.

– Kipupotilas usein ikään kuin käpertyy kipuunsa, jolloin myös ihmissuhteet helposti jäävät ja kipu saa yhä suuremmat mittasuhteet. Erilaisten aktiviteettien myötä kipu jää vähemmälle huomiolle, jolloin sen vaikutus jää vähäisemmäksi.

Lue myös: Kipupotilaan on tärkeää tulla kuulluksi ja uskotuksi