Kiina esit­te­li Yh­dys­val­toi­hin ulot­tu­via ydin­oh­juk­siaan 70-vuo­tis­juh­lien pa­raa­tis­sa, Hong­kon­giin odo­tet­tiin uusia le­vot­to­muuk­sia ja Taiwan tuo­mit­si dik­taat­to­ri­val­lan

Panssarivaunut vyöryivät Pekingissä tiistaina Kiinan 70-vuotisjuhlallisuuksien paraatissa.

Kuva: WU HONG

Kiina juhlii tiistaina 70-vuotispäiväänsä. Pääkaupungin Pekingin kaduilla vyöryi massiivinen sotilasparaati. Juhlallisuudet avasi harmaaseen Mao-pukuun pukeutunut presidentti Xi Jinping.

– Yksikään voima ei voi järkyttää Kiinan asemaa tai pysäyttää Kiinan kansan ja valtion kehitystä, hän sanoi Taivaallisen rauhan aukiolla pitämässään puheessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mao Zedong julisti Kiinan kansantasavallan syntyneeksi samassa paikassa 1. lokakuuta vuonna 1949.

Xin seurassa olivat hänen edeltäjänsä Hu Jintao ja Jiang Zemin.

Kiina juhli tiistaina 70 vuottaan näyttävällä sotilasparaatilla.

Sukellusveneohjuksien ensimmäinen esittely

Puhetta seurasi maailman suurin sotilaskulkue, jossa nähtiin panssarivaunuja, sotilaslennokkeja ja ohjuksia. Esillä oli myös Kiinan ydinasepelotteen keskipiste eli DF-41 ohjukset, jotka pystyvät kuljettamaan useita ydinkärkiä Yhdysvaltoihin asti.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kiina esitteli paraatissa JL-2 sukellusveneohjuksia. Niiden kantama ei ulotu Kiinan aluevesiltä Yhdysvaltoihin, mutta ne näyttävät minne muualle Kiina pystyy iskemään, sanoi Reutersin haastattelema professori Nozomu Yoshitomi Japanin Nihonin yliopistosta.

Mao Zedong julisti Kiinan kansantasavallan syntyneeksi Taivaallisen rauhan aukiolla 1. lokakuuta vuonna 1949. Tiistaina samalla paikalla juhlittiin näyttävästi Kiinan 70 vuotta.

Juhlallisuuksissa Xi huusi mustan limusiinin kattoikkunasta yleisölle "Hei toverit, kovasti työskentelevät toverit!". Ihmiset vastasivat tähän huutamalla "Seuraa puoluetta! Taistele voittaaksesi! Noudata esimerkillistä toimintaa!"

Tämän jälkeen Xi seurasi sotilaskulkuetta lavalta. Sotilasparaatin jälkeen vuorossa olivat tanssijat, Kiinan historian ja saavutusten esittely sekä johtajien kuvien kantaminen väkijoukkojen editse.

Protestit elävät Hongkongissa

Kansallispäivä on vuoden tärkein päivä Kiinalle. Samaan aikaan kun Kiina yrittää vahvistaa mielikuvaa itsestään maailmalle avautuvana mahtivaltiona, se kamppailee Hongkongissa neljä kuukautta jatkuneiden protestien kanssa. Hallituksen vastaiset protestit ovat Xin presidentinuran näyttävin kolhu.

"Viisi vaatimusta, ei yhtään vähempää" luki hallituksen vastaiseen protestiin osallistuneen naisen kyltissä. Aktivistit olivat Hongkongin kaduilla tiistaina protestikielloista huolimatta.

Mielenosoitusten odotettiin jatkuvan erityishallintoalueella myös tiistaina, vaikka viranomaiset olivat kieltäneet ne. Pääkaupungissa partioi useita poliiseja, sillä viranomaiset yrittivät varmistaa etteivät protestit puhkeisi kansallispäivänä.

– Kuolisin ennemmin kuin menettäisin vapauteni, sanoi Reutersin haastattelema opiskelija.

Maanantaina poliisi sanoi pidättäneensä viisi 17-25-vuotiasta mielenosoittajaa, jotka valmistelivat protesteja. Hongkongin johtaja Carrie Lam on Pekingissa juhlien ajan. Hongkong perui Kiinan kansallispäivän ilotulitukset vedoten turvallisuussyihin.

Kiinan toinen päänsärky on sen edustan saarivaltio Taiwan, joka on julistautunut itsenäiseksi. Taiwan tuomitsi tiistaina Kiinan diktaattorivallan ja sanoi sen olevan uhka rauhalle.