Yle teetti kyselyn kansanedustajille eduskuntatyön kuormituksesta (”Raskaan työn raatajat”, 23.10.). Artikkelissa usea kansanedustaja avautuu eduskuntatyön suuresta määrästä. Monen mukaan perehdyttäviä asioita on liikaa, eikä aika välttämättä edes riitä kaikkiin asioihin perehtymiseen.
Kansanedustajat kertovat, että useana päivänä viikossa työt venyvät jopa 12 tuntiin. Lisäksi he tekevät töitä monesti viikonloppuisin yön pikkutunneille saakka. Yksi kyselyyn vastanneista Petri Honkonen (kesk.), jonka mukaan myös pitkät maakuntamatkat lisäävät työnteon taakkaa.
Eduskuntatyön lisäksi moni kansanedustaja ottaa harteilleen luottamustehtäviä kotikuntansa ja maakuntansa valtuustossa. Osa ottaa myös valtuuston puheenjohtajuuden harteilleen.
Onko oikein, että kansanedustajat pyrkivät myös alueellisiin luottamustehtäviin samalla kun aika ei riitä loputtomaan työhön eduskunnassa? Monessa EU-maassa, kuten Ranskassa ja Saksassa, on jo olemassa lainsäädäntöä, joka rajoittaa parlamentaarikoiden luottamustehtävien määrää ja auttaa kansanedustajia keskittymään jo pelkästään vaativaan kansanedustustyöhön.
Arvostan poliittisen päätöksenteon kokemusta, jota kansanedustajat tuovat kotialueensa päätäntäelimiin. Valitettavasti päättäjät eivät kerkeä perehtyä asioihin kuin pinnallisesti, jos heillä on kasapäin muita luottamustehtäviä kansanedustustyön lisäksi.
Pitäisikö kansanedustajien luottamustehtävien määrää rajoittaa lailla? Vaarana on, että kun moniportaiset luottamustehtävät kasaantuvat, päätöksenteon laatu kärsii erityisesti kunnan- ja aluevaltuustoissa. Liiallinen vastuu kuormittaa sekä kansanedustajia että kansalaisia, jotka eivät saa äänellään sitä, mitä haluavat. Kyse on kansalaisen kuluttajansuojasta.