Jouni Laaksonen on kolunnut pohjoisen merkittävämmät erämaat useampaan kertaan ja nukkunut satoja öitä niiden tuvissa.
Retkeilyyn erikoistunut kirjailija ja toimittaja tunnustaa yhä hurmaantuvansa monenkirjavasta historiasta, jota Metsähallituksen ylläpitämä tupaverkosto kantaa mukanaan.
– Osa tuvista on rakennettu alkujaankin retkeilyn tarpeisiin, mutta vain osa. Autiotupina on muun muassa vanhoja kalakämppiä, porokämppiä, palovartijan majoja ja kultakämppiä, Laaksonen sanoo.
– Ajatus esimerkiksi siitä, että samassa paikassa on yöpynyt vaskoolia käytellyt kullankaivaja tai luonnonniityllä huhkinut heinäntekijä, on kiehtova ja antaa retkeilyyn mahtavasti väriä.
Laaksoselta on ilmestymässä aihepiiristä jo 14. kirja, yhdessä Joel Aholan kanssa kirjoitettu Suomen autiotuvat.
Siksi hän on sopiva ihminen antamaan kesälehden lukijoille vinkkejä yö- ja taukopaikoista Lapin monipuolisissa retkeilymaastoissa. Kohteita löytyy niin pitkille vaellukselle kuin yhden päivän tai yön perheretkille.
– Kulkijoille avoin autiotupa ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, mutta kattavuudessaan tupaverkostomme on ainutlaatuinen, Laaksonen arvioi.
Anterinmukka, Sodankylä
14 hengen autiotupa Urho Kekkosen kansallispuistossa , keskellä erämaata. Tuvalle tulee polkuja eri suunnista, joskaan ei merkittyä reittiä perille.
"Yksi koko maan komeimmista autiotuvista jo rakennuksena. Tehty valtavista keloista pieteetillä. Tunturit vieressä joka puolella. Sauna Anterijoen rannassa kruunaa kokonaisuuden. Useamman päivän eräretken kohokohtia."
Artta, Inari
Kolmen hengen autiotupa Tsarmitunturin erämaa-alueella , Pienestä Arttajärvestä pohjoiseen. Poluton paikka, jonne päästäkseen pitää osata lukea karttaa ja suunnistaa. Lähimmältä metsäautotieltä on kuitenkin matkaa vain muutama kilometri, joten sopii yhdenkin yön retkelle.
"Mahtava osoitus talkooperinteestä. Karhumoroston autiotupa oli samalla paikalla, ennen kuin paloi 2001. Vuonna 2013 paikalliset "metsäveljet" rakensivat uuden, talkoilla ja taidolla! Upeita lähteitä kämppäkumpareen juurella."
Ivalojoen kultala, Inari
Kahdeksan hengen autiotupa Hammastunturin erämaa-alueella . Merkittyä reittiä 12 kilometriä, varustauduttava erämaahan.
"Äärimmäisen vaikuttava historia. Paikalle rakennettiin vuoden 1870 kultaryntäyksen aikaan Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi, joka on nykyään kaikille avoin museokämppä. Siinä ei saa yöpyä, mutta pihapiirissä on uudempi autiotupa, ja lisätilaa löytyy Ivalojoen Kultalan vuokra- ja varaustuvista."
Saanajärvi, Enontekiö
Kilpisjärveltä lähtevän Saanan ympärysreitin (10 km) varressa. Päivätupa , jossa ei ole lavereita yöpymiseen, mutta sopii mainiosti päiväretkellä esimerkiksi lounaspaikaksi.
"Tuhannet ja taas tuhannet ovat käyneet Saanan huipulla, mutta harvemmat Saanan takana. Tämä päivätupa on dramaattisen komealla paikalla puuttomassa paljakassa, tunturijärven rannalla, Saanan pahtaseinämän katveessa."
Punainenhiekka, Kittilä
Neljän hengen autiotupa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa , Kittilän ja Muonion rajamailla. Alle puoli kilometriä patikointia metsätieltä, joten tavoitettavissa hyvin myös lasten kanssa.
"Hieno maisema Pallaksen keroille yli Pallasjärven, monelle uusi kuvakulma. Hiekkaranta, joka punertaa kauniisti."
Kivalo, Keminmaa
Neljän hengen autiotupa Martimon soidensuojelualueen kupeessa. Noin 1,5 kilometriä merkittyä reittiä tieltä. Reitti kulkee rakkakivikoissa, eikä siksi sovellu huonojalkaiselle.
"Yksi Lapin monista autiotuvista, jotka on rakennettu alkujaan palovartijan majaksi. Sen myötä pihapiirissä on myös näkötorni. Sieltä aukeaa huikeat maisemat Martimoaavalle."
Riisitunturi, Posio
Kuuden hengen autiotupa Riisitunturin kansallispuistossa . Vain pari kilometriä merkittyä patikkareittiä, joten hyvin tavoitettavissa lapsiperheellekin.
"Riisitunturi tunnetaan ehkä parhaiten talven tykkymetsistään, mutta hieno paikka myös kesällä kuusikoineen ja rinnesoineen. Kun kapuaa huipulle saakka, siellä paljastuu palkitseva näkymä Kitkajärvelle ja Rukalle saakka."
Jouni Laaksonen
Retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja, koulutukseltaan diplomi-insinööri ja eräopas.
Syntyisin pääkaupunkiseudulta. Muutti eräoppaaksi valmistuttuaan Kainuuseen. Asuu Kuhmossa.
Kolunnut useaan kertaan pohjoisen merkittävimmät erämaat ja retkikohteet. Kaikkiaan noin 100 vaellusta, kestoltaan muutamasta päivästä kahteen kuukauteen.
Laaksoselta ilmestyy kesäkuussa alalta jo 14:s kirja, yhdessä Joel Aholan kanssa tehty Suomen autiotuvat. Se on päivitetty versio loppuunmyydystä kirjasta Retkeilijän autiotuvat (2012), joka esittelee kattavasti Pohjois-Suomen autiotuvat. Uudessa kirjassa on lisänä eteläisemmästäkin Suomesta satakunta tupaa.
Palkittiin 2016 Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnolla.
Tupia moneen lähtöön
Autiotupa
Yleisin tupatyyppi. Maksuton ja avoin. Voi tarjota yösijan 1–2 yöksi.
Päivätupa
Niinikään maksuton ja avoin, mutta ei yökäyttöön. Sopii päiväretkien taukopaikaksi. Usein matkailukeskusten läheisyydessä.
Varaustupa
Käytettävissä, jos on varannut etukäteen maksullisen yösijan. Lukollinen ja yhtä aikaa mahdollisesti useamman käytössä. Usein samassa rakennuksessa kuin autiotupa.
Vuokratupa
Varattavissa kokonaan omaan käyttöön maksua vastaan, yhdeksi tai useammaksi yöksi.
Erityisesti sesonkiaikoina ja suosituimmilla retkeilyalueilla autiotupa on kesällä usein täynnä. Silloin varaus- tai vuokratupa on varmin ratkaisu.