Ke­ro­pu­taan malli tun­ne­taan alalla, mutta val­mis­ta mallia ei ole kaupata muille – Län­si-Poh­jas­sa hyö­dyn­net­ty avoin dialogi vaatii jat­ku­vaa ke­hi­tys­työ­tä

Psykologi Tomi Bergström on tutkinut Länsi-Pohjan mielenterveyshoidon avoimen dialogin pitkäkestoisia tuloksia. Mallissa kriisiin vastataan välittömästi, hoito viedään ihmisten kotiin ja perhe kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta.

Kuva: Sari Pelttari-Heikka

Vakavaan psykoosiin sairastunut ei avoimen dialogin hoitomallissa ole yksin terapiassa, vaan hänen perheensä ja lähipiirinsä otetaan myös verkostomallissa mukaan hoitoprosessiin. Keroputaan ja Tornion mallina tunnettu hoitotapa on saanut tuoretta tutkimustietoa hoitomuodon tuloksista. Keroputaalla sairaalassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian ja riippuvuuksien hoidossa psykologina työskentelevä Tomi Bergström on väitellyt Keroputaan mallista.

– Lähdin hakemaan tutkimusmateriaalia psykoosipotilaiden selviytymisestä. Tietoja kerättiin kaikilta Länsi-Lapissa ensipsykoosin vuoksi 1990-luvulla hoidossa olleilta. Saimme parikymmentä avoimen dialogin mallin mukaiseen hoitoon osallistuneen potilaan omia kokemuksia. Ihmiset kertoivat jopa yllättävän avoimesti elämästään ja kriisistään. Potilaat eivät itse korostaneet hoidon merkitystä, vaikka dialoginen hoito oli yhteydessä parempaan hoitotulokseen. Monesti he ajattelivat toipumisen olleen useamman asian summa, jossa heidän omilla teoilla oli merkitystä.