Matti Torvinen toivoi (7.6.) Kemijärven säännöstelyyn puuttumista ja kysyi, voisiko Kemijärven veden vaihtelu ”olla vaikka viisi metriä”. Ehdotusta on selvitetty, eikä sitä ole pidetty toteuttamiskelpoisena.
Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi tehtiin laaja selvitys 2000–2004. Lapin ympäristökeskuksen johdolla tehtyä selvitystyötä koordinoi ohjausryhmä, johon kutsuttiin selvitystyöstä suurelta osin vastanneen Suomen ympäristökeskuksen edustajien lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia kuten Kemijärvi, Pelkosenniemi ja osakaskunnat. Kemijoki Oy osallistui säännöstelyn luvanhaltijana ohjausryhmän ja asiantuntijoista koostuvien työryhmien työskentelyyn.
Säännöstelyn kehittämisselvityksessä annettiin suosituksia muun muassa Kemijärven säännöstelyyn. Suosituksia noudatamme edelleen ja ne ovat toteutuneet erittäin hyvin.
Selvitystyö huomioi kemijärveläisten kehittämisehdotuksen Kemijärven alaosan alarajan nostosta kahdella metrillä. Tarkempi analyysi osoitti, että nosto aiheuttaisi Kemijärven säännöstelytilavuuteen pysyvän menetyksen ja tulvariskin merkittävän lisääntymisen märkinä keväinä.
Loppuraportti toteaa, että säännöstelytilavuuden pysyvä ja merkittävä vähentäminen tulvaherkässä vesistössä on vastoin vesiviranomaisen ohjeita. Säännöstelytilavuuden menetys leikkaisi myös Kemijoen pääuoman sähkön tuotantoa silloin, kun sähkön kysyntä on todennäköisesti Suomessa korkealla.
Kehittämisehdotuksen tarkempi analyysi osoitti, ettei Kemijärven alaosan alarajan nosto parantaisi järven ekologiaa. Talvikalastuksen olosuhteita nosto helpottaisi lyhyen aikaa kevättalvella.
Vesistöalue ja sen hydrologia eivät ole muuttuneet vuosituhannen alusta. Kemijoen vesistö on vähäjärvisenä edelleen erittäin tulvaherkkä. Lapin ely-keskus on viimeksi keväällä todennut, että Kemijärven alaosan alarajan nosto kahdella metrillä on vastoin vesiviranomaisen ohjeita.
Kemijärven säännöstelyllä pyritään siihen, että Ounasjoen ja Kemijoen virtaamahuiput eivät osu ajallisesti yhtä aikaa Rovaniemelle. Kevään 2020 suurtulvassa säännöstelyn vaikutus oli ratkaisevan tärkeä.
Säännösteltyjä järviä hyödynnetään keväisin Kemijoen vesistön tulvasuojelussa. Olemme osa ely-keskuksen vetämää tulvaryhmää. Se suunnittelee tulva-aikaiset juoksutukset Kemijärven ja Rovaniemen tulvavahinkojen minimoimiseksi.
Laskemme keväällä Lokan ja Porttipahdan pinnat alas, jotta altaiden yläpuolinen sulanta mahtuu järviin. Kemi- ja Olkkajärvi lasketaan lähelle alarajaa ja juuri ennen tulvan käynnistymistä järville tehdään lopputyhjennys. Näin Ounasjoen tulvahuipun aikaan Kemi- ja Olkkajärven juoksutusta voidaan tarvittaessa leikata ja tällä pienentää Rovaniemen tulvavahinkoja. Vaikka rakennettujen vesistöjen säännöstely auttaa tulvien torjunnassa, luonnonvoimille emme aina voi mitään tai emme pysty niitä ennakoimaan.
Torvinen nosti esiin myös pumppuvoiman. Teemme Kemijärven Ailangantunturille suunnitellun laitoksen esisuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia siten, että hankkeen haitallinen vaikutus alueen muulle käytölle, asukkaille ja ympäristölle on mahdollisimman vähäinen. Kemijärvelle suunniteltujen pumppuvoimaloiden yhteisvaikutukset huomioidaan sitä mukaa, kun mahdollisten seuraavien laitosten ympäristövaikutusten arvioinnit tulevat ajankohtaisiksi.
Ailangantunturin pumppuvoimalaitos vahvistaa Kemijärven paikallistaloutta ja hyvinvointia lisäämällä työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja. Laitos tekee Suomesta ja Kemijärvestä houkuttelevamman investointiympäristön yrityksille, joille puhdas sähkö sekä sähkön kohtuullinen hinta ja hyvä toimitusvarmuus ovat kynnyskysymyksiä.
Sään mukaan vaihtelevan tuotannon, etenkin tuulivoiman voimakas kasvu lisää sähköjärjestelmää tasapainottavan säätövoiman ja suuren mittakaavan sähkövarastojen tarvetta. Siksi säätökykyisen vesivoiman, ja Kemijärven merkitys korostuu entisestään.