Mielipidekirjoitus

Ke­mi­jär­ven pump­pu­voi­ma­las­sa useita on­gel­mia

Osallistuin Kemijärven yhteismetsän osakaskokoukseen, jossa päätettävänä oli pumppuvoimalaitos. Osakaskokouksessa Kapustan palstan myynti hankkeelle, oli pakko hyväksyä ”silmät ummessa”.

Kokouksen osallistujille annettu tietopaketti oli mitätön ja harhaanjohtava 20 minuutin esitys, josta hyvin harva ymmärsi mitään. Yhtiön edustajat eivät joko tienneet tai osanneet vastata yhteenkään kysymykseen.

Jumiskon voimalaitoksen vedenottotunnelin suu on Ala-Askanjärvessä Kemijärvellä.
Jumiskon voimalaitoksen vedenottotunnelin suu on Ala-Askanjärvessä Kemijärvellä.
Kuva: Jussi Väätäinen

Laskelmat perustuivat 50 vuoden aikana saataviin käyttökorvauksiin. Suomessa ollaan purkamassa kaikkia pieniä vesivoimaloita ja todennäköistä on, että 50 vuodessa kehitettään energiaratkaisuja, jolloin isompiakin vesivoimaloita aletaan purkaa.

Laskelmat 50 vuodelle eivät ole realistisia. Käyttökorvaukset pitäisi diskontata tähän päivään maksettavaksi kertakorvauksena sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Myytävä maa-alue oli hinnoiteltu normaalin metsätalousmaan mukaan. Maa-alue myydään teollisuusalueeksi, jolloin maan hinta pitäisi olla 10-kertainen metsätaloudessa käytettyyn hinnoitteluun.

Sopimus on jatkumoa siirtomaapolitiikalle, mitä vesivoimayhtiöt ovat Lapin kustannuksella harjoittaneet.

Käyttökorvaukset oli sidottu yhtiön liikevaihtoon. Suomen Voima Oy (SV) toimii Mankala-periaatteella, jolloin käyttökorvaukset minimoituvat tai jopa nollaantuvat. Käyttökorvaukset tulisi laskea sähkön markkinahinnasta tai liikevaihdosta, minkä SV:n omistajat tekevät pumppuvoimalasta omakustannushinnalla saamastaan sähköenergiasta.

SV:n kanssa neuvoteltu sopimus on jatkumoa siirtomaapolitiikalle, mitä vesivoimayhtiöt ovat Lapin asukkaiden kustannuksella vuosikymmeniä harjoittaneet: voitot ja iso raha valuu etelään ja kaikki haitat jäävät paikallisille asukkaille.

Kemijärven kaupungin pitäisi voimalan kaavaehdoissaan puuttua asiaan, jotta tilanne ei ajaudu samanlaiseksi kuin Jumiskon voimalaitoksessa. Pohjolan Voima Oy on tehnyt sillä valtavia voittoja, mutta kun yhtiön kotipaikka Helsinki, kaikki voimalaitoksen yhtiöverotulot menevät Helsingin kaupungin hyväksi.

Äänestyksessä käytti Kemijärven seurakunnan äänimääriä Koillis-Lapin Sähkö Oy:n, Keski-Lapin Voima Oy:n ja Itä-Lapin Energia Oy:n toimitusjohtaja Arto Junttila. Hän ei jäävännyt itseään äänestyksessä. Junttilalla on työnsä puolesta suora yhteys sähkön tuotantoon ja siirtoon, josta syntyy kiinteä yhteistyökuvio Suomen Voima Oy:n kanssa. Esteellisyys äänestyksessä on kiistaton.

Tämä jättää mahdollisuuden valituksen tekemiseen aluehallintovirastolle. Epävarmaa on, jääkö osakaskokouksen päätös voimaan.

Jaakko Ojaniemi