Kemin kaupungin päättäjillä ja henkilöstöllä on lähivuosina edessään haastava tehtävä saada kuntatalous raiteilleen. Kaupungilla on ollut alijäämää noin 10 miljoona euroa, josta viime vuonna 2020 saatiin kurottua pois noin 1,9 miljoonaa.
MetsäFibren biotuotetehtaalla on merkitystä Peräpohjolalle ja koko Lapille. Yli 1,6 miljardin tehdasinvestointi tuo raskaita taloudellisia velvoitteita Kemille. Osaan investoinneista saadaan valtion tukea, mutta ei kaikkeen. Sahansaarentie on kaupungin omaisuutta ja parantaminen jäänee Kemin kontolle. Meriväylän syventämiseen Ajoksessa saadaan valtion rahaa noin 26 miljoonaa euroa. Kuitenkin muut satamassa tehtävät työt (laiturin pidentäminen ja satama-altaan ruoppaaminen ovat jäämässä Kemin “piikkiin”. Satamayhtiö odottaa valtion kautta saatavaa EU –tukea. Satamajohtaja Rautio on todennut, että 10 - 15 miljoonaa olisi tervetullut raha (Lapin Kansa 17.03.2021). Kun hyöty uudesta tehtaasta jakautuu kannolta tehtaaseen, koko tuotantoketjuun, niin silloin investointien taakankantajiakin tarvitaan enemmän etenkin maakuljetuksia varten.
Tärkeitä aiheita sivuten SDP:n kaupunginvaltuutettu Pekka Tiitinen on kirjoittanut kaksi lähes samansisältöistä ja kohtalaisen hyvää artikkelia (Lapin Kansa 15.3. ja Lounais-Lappi 24.3.2021). Pekan mielestä talouden “ongelmaan ei ole uskallettu puuttua” eikä tarvittavaa “poliittista rohkeutta tehdä päätöksiä” ole ollut. Keneltä rohkeus on puuttunut? Kaupunginvaltuuston ja –hallituksen päätökset ovat pääsääntöisesti olleet yhdessä tehtyjä ilman äänestyksiä.
Kesäkuun 10. päivän kokouksessaan 2019 kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi 2020 – 2023. Ohjelma on siis voimassa vielä uuden valtuustokauden ensimmäisellä puoliskolla. Pekka esittää, että “uuden valtuuston on kyettävä tekemään sopeutustoimia käyttötalouden pienentämiseksi”. Lieneekö em. ohjelma päässyt unohtumaan? Päivitystä siihen toki uuden valtuuston on syytä tehdä.
Kuntavaalien läheisyys saa Pekan ymmärrettävästi ylistämään omaa puoluettaan. Hän kirjoittaa: “Olen aivan sata varma, että jos kemiläiset antavat meille mandaatin nousta Kemin suurimmaksi puolueeksi, on kaupunkimme tulevaisuudessa elinvoimainen, vetovoimainen ja erityisesti asukkaamme voivat hyvin.”
Entä kuinka käy kemiläisten elleivät demarit kunnallisvaaleissa saavutakaan tavoitettaan, jäävät hopealle tai tulee tasapeli? Totuus on, että vain yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Onko demareilla yhteistyökykyä?
Vasemmistoliitto on tällä vaalikaudella suurin puolue Kemissä viidellätoista valtuutetullaan, demareilla on kaksi vähemmän. Vuosien kokemus on osoittanut, että yhteistyö ryhmien välillä on voimaa. Yksin – vaikka on kolmasosa valtuutetuista – ei pitkälle pötkitä. Vasemmistoliitto on tulevallakin valtuustokaudella valmis yhteistyöhön vastuullista politiikkaa toteuttavien ryhmien kesken. Toki rehellisesti sanoen tavoitteena on säilyttää saavutettu asema suurimpana ryhmänä.