Aina kun maatalouden kustannuskriisi syvenee, politiikan naftaliinilaatikosta kaivetaan samat "kriisiratkaisut" ja taputetaan maajussia olalle. Kaupan päälle muistutetaan napakasti viljelijän omasta yrittäjäriskistä ja ennakoimisen tärkeydestä.

Asetelma on kätevä. Kun tuotantopanokset maksavat maltaita ja tuottajahinta polkee paikallaan, syy on kuulemma isännän tai emännän heikossa strategisessa johtamisessa.