Koronakriisi on tuonut esille yhteiskunnan haurauden, sanoo keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.
– Hyvinvointia on rakennettu kestämättömälle pohjalle. Omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kotimaista ruuantuotantoa on pidetty tuulahduksina menneestä. Jatkossa meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa tämän kaltaiseen ajatteluun, hän sanoo verkossa pitämässään vappupuheessa.
Valtiovarainministeri Kulmuni vertaa kriisin aiheuttamien vaurioiden takaisinmaksua sotakorvauksiin. Maksamiseen tarvitaan hänen mukaansa vastaavalla tavalla valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
Myös velkataakka tulee kasvamaan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi koituvat entistä suuremmat verot, Kulmuni huomauttaa.
– Lähivuosina ei ole luvassa yltäkylläisten pitoja, vaan uusiin rajallisiin resursseihin sopeutumista, hän varoittaa.
– Tulevaisuuden odotuksista pitää siis tinkiä.
"Terveyden on oltava ensisijainen periaate"
Kulmuni otti puheessaan esille myös hallituksen koronapäätökset sekä ennakoi tilanteen normalisointiin tähtääviä askelia, joista hallituskin aikoo neuvotella sunnuntaina.
Puheenjohtaja korostaa, että päätöksenteossa ihmisten terveys ja turvallisuus ajavat kaiken muun edelle.
– Terveyden on oltava jatkossakin ensisijainen periaate, mutta myös ihmisten kokemaa sosiaalista ja taloudellista kuormaa on voitava keventää siinä laajuudessa kuin se on turvallista.
Rajoitusten purkuun päästään Kulmunin mukaan varovasti sen jälkeen, kun koronatestaus, tartuntaketjujen jäljittäminen ja tartunnan saaneiden eristäminen saadaan toimimaan riittävän tehokkaasti.
Koronan jälkeiseen aikaan keskustapuheenjohtaja peräänkuuluttaa yritteliäisyyttä ja vastuunkantoa yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.
– Myös työmarkkinoille ja työelämään tarvitaan uutta ajattelua, lisää turvaa ja joustoja, Kulmuni sanoo.
Hän varoittaa myös siitä, että epidemia on herättänyt joissakin maissa demokratiakriisin, kunjohtajat ovat lisänneet valtaansa enemmän kuin kriisin hoito olisi vaatinut.
– Meidän on varmistettava, ettei tästä tulee pysyvää asiantilaa. Koronan jälkeisessä ajassa kansanvallan, oikeusvaltion ja sääntöperusteisen kansainvälisen yhteistyön puolustamiselle on entistäkin suurempi tarve.
