Kansalliset ravitsemussuositukset suosittelevat syömään entistä kasvipitoisempaa ruokaa. Kalan syöntiä tulee lisätä ja etenkin punaisen lihan syöntiä vähentää merkittävästi. Suositukset ohjaavat sekä terveelliseen että ekologiseen ruokavalioon. Suositukset ovat aiheuttaneet huolta – viedäänkö liha lautasilta?
Lasten ja nuorten ravitsemuksesta on oikeasti syytä olla huolissaan. Suomalaisen ravitsemustutkimuksen (2021) mukaan vain prosentti leikki-ikäisistä syö suositusten mukaisesti marjoja, kasviksia ja hedelmiä.
Lasten ja nuorten terveyden vuoksi kasvikunnan tuotteiden syömistä pitäisi lisätä merkittävästi. Kasvisruuan osuutta pitäisi lisätä päiväkodeissa ja kouluissa, koska lapset saavat kasviksia muuten aivan liian vähän.
Rovaniemellä kasvisruoka on vuoroin ollut erityisruokavalioilmoituksen takana, vuoroin linjastoissa vapaasti valittavissa. Kasvisruuan laajempaa jakelua on vastustettu vedoten siitä syntyvään hävikkiin, joka onkin relevantti huoli.
Monet lapset eivät syö kasvisruokaa ja siksi hävikkiä syntyy. Tämä ei ole perustelu sille, etteikö kasvisruokaa pitäisi tarjota vaan nimenomaan viesti siitä, että lasten tulee saada tutustua erilaisiin ruokiin ja oppia syömään monipuolisemmin, myös kasvisruokaa.
Rovaniemen talousarvioon oli kirjattu 25 000 euroa lisärahoitusta kouluruokaan ja kasvisruuan palauttaminen linjastoon. Kaupunki päätti viime vuonna poistaa kasvisruuan vapaan tarjoilun ja asetti sen erityisruokavalion taakse.
Hieno juttu, että kasvisruoka tulee taas tarjolle kaikille. Talousarviossa lukee, että kasvisruoka palautetaan tavallisen ruuan rinnalle, mikä on asenteellisen kuuloinen ilmaisu.
Kasvisruoka ei ole mitenkään vähemmän tavallista. Parempi olisi, että puhuttaisiin vain ruuasta ilman etuliitteitä. Ehkäpä lapsetkin oppisivat siten helpommin omaksumaan uusia ruokia ja itselleen ennestään tuntemattomia makuja. Tämä ei ole ideologiaa, vaan perusteltua terveyssyistä.