Jääkiekkoilun kotimainen pääsarja Liiga päätti myöhään torstai-iltana palauttaa liigakarsinnat kiekkokalenteriin keväällä 2025.
Karsintojen palaaminen voi johtaa liigaseurojen taloudellisten erojen repeämiseen, arvioi Liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen perjantaina STT:lle.
– Kyllä, siihen se todennäköisesti johtaa. Tässä mallissa todennäköisesti isot seurat kasvavat ja vahvistuvat, tapahtuu polarisaatiota Liigan sisällä. Se voi vaikuttaa Liigan kiinnostavuuteen, Hiltunen sanoi.
Edellisen kerran liigakarsinnat pelattiin keväällä 2013. Sitä ennenkin karsinnat olivat tauolla vuosina 2001–2008.
Karsinnoista luopumista on yleensä perusteltu taloussyillä, koska putoamisen pelko ja toivo noususta ajoivat seuroja ottamaan taloudellisia riskejä, mutta Liigan sulkeminen ei kuitenkaan poistanut talousvaikeuksia. Se näkyi jokakeväisinä tyhjennysmyynteinä, kun kärkikahinoihin mahdollisuutensa menettäneet joukkueet paikkailivat tilinpäätöksiään myymällä arvokkaimpia pelaajiaan muualle.
Kun uhkana on putoaminen Liigasta, tämä ei enää ole mahdollista.
– Mestiksestä Liigaan pääsyä tavoittelevat ja Liigassa putoamista vastaan taistelevat joukkueet voivat ottaa isompia riskejä, Hiltunen ennakoi.
Uhkana on Liigan isompien ja pienempien seurojen erojen repeäminen entistä suuremmaksi. Sen taustalla on osin yhteiskunnan megatrendejä, kuten väestön pakkautumista kasvukeskuksiin.
– Kaikkialla maailmalla tapahtuu urbanisoitumista ja kyllä se on trendi myös Suomessa. Totta kai on haaste pienten paikkakuntien joukkueille, miten ne pysyvät kilpailukykyisinä, Hiltunen sanoi.
Liiganousua kahden vuoden sisällä tavoittelevien Kiekko-Espoon ja Jokerien edessä olevat tiet erkanivat Liigan torstaisen päätöksen vuoksi. Kiekko-Espoo on kertonut aikovansa jättää hakemuksen liigapaikasta kaudeksi 2024–2025, eivätkä karsinnat koske vielä tuota kautta.
Mutta kotimaiseen sarjakiekkoiluun täksi kaudeksi palanneen Jokerien pitää lunastaa karsintojen kautta liigapaikka kaudeksi 2025–2026, jonka helsinkiläisseura on ilmoittanut tavoitteekseen. Muuttaako tämä Jokerien suunnitelmia ensi kaudeksi, jolloin sen pitäisi liigalisenssiehtojen täyttämisen lisäksi nujertaa Liigasta putoava joukkue karsinnoissa?
– Meillä oli jo ennen tätä päätöstä suunnitelma rakentaa noin miljoonan euron joukkue ja että meillä on 10–13 valmista liigapelaajaa, mutta totta kai meidän pitää tarkastella, että meidän suunnitelmamme on urheilullisesti riittävä vai pitääkö sitä vielä kiristää. Uskon, että se on jo hyvin lähellä riittävää, Jokerien hallituksen puheenjohtaja Mikko Saarni sanoi STT:lle.
Myös kolmas pääkaupunkiseudun joukkue, vantaalainen Kiekko-Vantaa, tavoittelee nousua Liigaan. Se visioi nousevansa pääsarjaan 2030 mennessä. Nousua tavoittelevien joukkueiden näkökulmasta auki on edelleen useita kysymyksiä, niistä kenties keskeisimpänä se, paljonko osake liigayhtiössä maksaa nousijalle.
– Se on hyvä kysymys. Kaikki luvut jäivät vielä eilisessä (torstaina) auki, ja on kiva kuulla niitä lisää, Saarni sanoi.
Liigan hallituksen puheenjohtajalla Heikki Hiltusella oli tähän vastaus.
– Se on Liigan mediasopimuksen kahden kauden arvon keskiarvo joukkuetta kohti ja Liigan oman pääoman osakekohtainen hinta. Meillä on myös markkinaehtoinen hinnanmuodostuksen prosessi menossa.