Kar­ja­lan Lii­tos­sa kuohuu – onko ky­sees­sä myrsky ve­si­la­sis­sa?

Joka kolmannen suomalaisen juuret ovat Karjalassa. Karjalaisten asialla olevia tahoja johtaa nyt yksi mies, jonka toimintaa on alettu kritisoida yhä äänekkäämmin.

Karjalaiset kesajuhlat pidettiin vuonna 2019 Hameenlinnassa. Kuva piirakkakisasta.
Karjalaiset kesajuhlat pidettiin vuonna 2019 Hameenlinnassa. Kuva piirakkakisasta.

Analyysi

-

Tänä vuonna Karjalan Liiton piti juhlia näyttävästi 80-vuotispäiväänsä. Toisin kävi. Tuli korona ja liittokokouskin jouduttiin siirtämään. Juhlahumun sijaan esiin on noussut kritiikki.

Lännen Medialle tulleissa liiton aktiivien yhteydenotoissa kannetaan huolta toiminnanjohtajaksi valitun keskustan entisen kansanedustajan Pertti Hakasen toimintatavoista.

Esitetty kritiikki koskee johtamistyyliä ja vallan keskittymistä. Lännen Median tekemän soittelukierroksen perusteella valtaosa liiton aktiiveista ei yhdy syytöksiin vaan pikemminkin päinvastoin. Hakanen nauttii laajaa luottamusta.

Syytöksiä vallan keskittymisestä, ohijohtamisesta ja lepsusta rahankäytöstä

Karjalaista kulttuuria vaalivalla Karjalan Liitolla on toimintaa ympäri Suomen, niin kuin on Karjalan evakoita ja heidän jälkeläisiäänkin. Liitossa on 17 piiri- ja liittoyhdistystä ja 380 jäsenyhdistystä kuten Karjala-seuroja, pitäjäseuroja, säätiöitä ja sukuseuroja.

Syytöksiä on vallan keskittymisen lisäksi esitetty ohijohtamisesta ja lepsusta rahankäytöstä. Viimeinenkin valvonta katoaisi kriitikoiden mukaan silloin, jos hallituksen johtoon ja siis Hakasen esimieheksi nousee hänen puoluetoverinsa.

Tällöin ongelmana olisi myös se, että perinteisesti kolmelle puolueelle hajautettu valta keskittyisi keskustalle ja vielä johtajille, jotka eivät olisi perinteiden mukaisesti nimekkäitä poliitikkoja, kuten Riitta Uosukainen ja Johannes Virolainen.

Hakanen kumoaa syytökset yksi toisensa jälkeen: "ei pidä paikkaansa"

Hakanen on yllättynyt kritiikkiryöpystä. Syytösten esittäjäksi hän arvelee pienen joukon, joka on toiminut häntä vastaan viime syksystä lähtien.

Hakasen mukaan kuvaukset hänen johtamistyylistään eivät pidä paikkaansa. Myös muut syytökset hän kumoaa yksi toisensa jälkeen.

Sekä Karjalan Lehden että Heimotalon hallituksissa hän oli jo ennen toiminnanjohtajaksi valintaansa. Liiton hallituksen kokouksia ei olla siirtämässä verkkoon.  Ainoastaan yksi kokoukseen tullut asia ei ollut ennakkovalmisteltu eikä se koskenut pitkään välttämättömäksi tiedettyä Karjala-talon remonttia.

Ohijohtamisesta Hakanen kokee, että hän itse on joutunut tekemään töitä sen kitkemiseksi liiton toiminnasta.

Lisäksi hän huomauttaa, että liiton edellisen toiminnanjohtajan toimiessa kokoomuksen kuntapäättäjänä, liiton puheenjohtajana toimi kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström.

Kaikki ovat kuitenkin samalla, karjalaisen kulttuurin asialla

Liittokokous pidetään viikon päästä. Toivottavaa on, että osapuolet saavat keskusteluyhteyden pelaamaan ja esitetty kritiikki kuullaan ja käsitellään. Kaikki ovat kuitenkin samalla, karjalaisen kulttuurin asialla.

Ehkä jonkinlaista päivitystä toimintamuotoihin kaipaisi, jotta Karjalan Liitto saavuttaisi myös uudet sukupolvet. Turun seudulla tässä on onnistuttukin ja jäsenten keski-ikä on laskenut merkittävästi kolmannen polven karjalasten innostuttua juuristaan.

Yhteensä liitolla on nyt reilut 20 000 jäsentä. Potentiaalia on enempäänkin. Juontavathan jopa joka kolmannen suomalaisen juuret Karjalaan.

Fakta

Karjalan liitto

Perustettu talvisodan jälkeen vuonna 1940.

Kesäkuulle suunnitellut kolmipäiväiset juhlat jouduttiin koronan takia perumaan.

Liittoon kuuluu 17 piiri- ja liittoyhdistystä, ja 380 jäsenyhdistystä kuten Karjala-seuroja, pitäjäseuroja, säätiöitä ja sukuseuroja.

Yhteensä reilut 20 000 jäsentä.

Pertti Hakanen valittiin 2019 liiton toiminnanjohtajaksi.

Elokuun 23. päivään asti Hakanen jatkaa vielä liiton hallituksen puheenjohtajana.

Hakanen on myös Karjala Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Liiton vuosibudjetti on noin miljoona euroa.