Lapissa maankäytöstä kilpailevat niin poronhoito ja metsätalous kuin matkailu, kaivostoiminta ja energiarakentaminenkin. Lisäksi metsät ja muu luonto ovat tärkeitä muun muassa kansalaisten virkistyskäytön kannalta.
Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen samoille alueille on haastavaa, eivätkä eri toimijat ja suunnittelijat aina tiedä mihin kaikkeen alueita käytetään. Samoilla alueilla toimiminen aiheuttaa helposti ristiriitoja eri käyttömuotojen välillä.
Lain mukaan kansalaisilla on oikeus osallistua omaa elinympäristöään koskevien maankäyttöhankkeiden valmisteluun. Perinteisesti kansalaisten kuuleminen on tapahtunut paikan päällä pidetyissä tilaisuuksissa, ja tieto eri hankkeista on ollut hajallaan eri paikoissa.
Viime vuosina myös osallistavia paikkatietomenetelmiä on käytetty sadoissa hankkeissa ja osana kuntien ja muiden maankäyttösuunnittelijoiden työtä.
Osallistavilla paikkatietomenetelmillä tarkoitetaan menetelmiä, joiden avulla kansalaiset ja muut toimijat voivat merkitä omia paikkoja tai alueita kartalle, sekä osallistua alueiden käytöstä käytävään keskusteluun ja kommentoida suunnitelmia. Internetin kautta kansalaiset voivat kertoa mielipiteitään ja vastata kyselyihin ajasta ja paikasta riippumatta.
Verkkopohjaiset menetelmät tarjoavat myös mahdollisuuden vastata nimettömänä, mikä voi alentaa osallistumiskynnystä ja laajentaa eri kansalaisryhmien kirjoa vastauksissa.
Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa ArcticHubs-hankkeessa paikkatietokyselyillä on muun muassa kysytty inarilaisilta matkailun aiheuttamista vaikutuksista, ja inarilaisilta poronhoitajilta heidän näkemyksistään maankäytön ristiriidoista ja ongelmapaikoista sekä niiden ratkaisuehdotuksista. Kyselyssä paikannettiin useita poronhoidolle tärkeitä alueita ja reittejä, jotka matkailutoimijoiden tulisi ottaa huomioon toiminnassaan.
Eri elinkeinot voivat tällaisten menetelmien avulla välittää toisilleen tietoa tärkeiden alueiden sijainnista, mikä auttaisi sovittamaan eri toimintoja paremmin yhteen.
Perinteisesti kansalaiset ovat olleet kyselyissä tiedon tuottajina heille annettuihin aiheisiin, mutta yhä enemmän on nähty tarvetta sille, että myös kansalaiset voivat itse herättää keskustelua haluamistaan aiheista. Tätä varten ArcticHubs-hankkeessa kehitettiin paikkatietopohjainen keskustelualusta, jonka avulla kansalaiset voivat aloittaa keskusteluita ja tuoda mielipiteitään julki haluamistaan aiheista.
Keskustelualustaa testattiin antamalla kansalaisille mahdollisuus keskustella Inarijärven eri käyttömuodoista, esimerkiksi suunnitelluista hotellihankkeista ja muista kohteista. Keskustelijat pystyivät lisäksi merkitsemään kartalle omia kohteitaan ja aloittamaan keskustelua niistä.
Nykyistä vuorovaikutteisemmat osallistamismenetelmät ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niiden avulla keskustelu voitaisiin paikantaa kansalaisten kannalta tärkeisiin kohteisiin ja pitää keskustelu jatkuvana. Kunnille ne tarjoaisivat keinon saada tietoa keskitetysti ja jatkuvasti kansalaisten näkemyksistä.
Kokemusten mukaan osallistaviin paikkatietokyselyihin saadaan usein suhteellisen vaivattomasti paljon vastauksia, kun kyselyitä voidaan levittää tehokkaasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai perinteisesti sanomalehtien sivuilla. Tällaisissa menetelmissä on kuitenkin samat ongelmat kuin muissakin osallistamisissa, ja kysymys kuuluu, saadaanko kaikki tärkeät osalliset mukaan, ja kenen ääni lopulta kuuluu?
Myös kyselyalustan tekninen käyttö voi olla hankalaa osalle vastaajista ja karsia osallistujia. Yksi menetelmä alentaa osallistumiskynnystä voi olla tekninen avustaminen kyselyyn vastaamisessa. Tämä vaatii kuitenkin resursseja ja luottamusta vastaajien ja kyselyn tekijöiden kesken.
Mikään menetelmä ei ole ratkaisu maankäyttömuotojen ristiriitoihin, mutta paikannettu tieto on nousemassa yhä enemmän osaksi poliittista ja eri toimijoiden päätöksentekoa.