Hydraulinen Kalasydän kalatie oli käytössä Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitoksen alapuolella vuoden 2019 elokuun alusta syyskuun loppuun. Kalasydän-järjestelmää käytti kauden aikana 347 yli 40-senttistä lohikalaa. Pääosa lohikaloista oli 50 – 70 senttimetrin mittaisia istutusperäisiä lohia. Suurimmat lohet olivat yli metrin mittaisia. Noin neljännes kaloista oli meritaimenia.
– Luonnonvarakeskuksen varmistamat tulokset Taivalkoskella olivat erinomaisia, kun ottaa huomioon, että Isohaaran kalateitä pitkin nousi oletettua vähemmän kalaa yläpuoliseen altaaseen. Kalasydän oli käytössä ainoastaan puoli kautta, koska putkiston rakentaminen valmistui kuukauden myöhässä. Laitteen kalibrointi vei myös oman aikansa Kalasydän Oy:n myyntijohtaja Mika Sohlberg kertoi.
Kalasydämen houkutusteho osoittautui toimivaksi, sillä Isohaaran kalateistä nousseista kutukypsistä lohikaloista arviolta yli 60 prosenttia käytti hydraulista kalasydänkalatietä.
– Koekalastuksissa saadun saaliin määrästä voi laskea tietyn kaavan mukaan, että Taivalkosken padon alla on ollut 450-500 sukukypsää lohikalaa. Yrityksemme on tarpeen vaatiessa valmis rakentamaan Kalasydän kalatien vaikka jokaiseen Kemijoen voimalaitoksen yhteyteen, Sohlberg kertoi.
Luonnonvarakeskuksen tarkastuksissa kalat todettiin hyväkuntoisiksi, eikä kaloissa esiintynyt menetelmästä johtuneita vaurioita.
Kalasydäntä käytti kauden aikana 13 eri kalalajia. Järjestelmän käyttäjinä uusia lajeja olivat kuha, hauki, seipi ja muikku. Yksilömääriltään eniten esiintyi ahventa ja särkeä, myös salakkaa ja nahkiaisia oli runsaasti.
Kalasydämen käyttöä Taivalkoskella jatketaan kesällä 2020, jolloin järjestelmä on käytössä koko kauden.
– Olen mielissäni kaikista ratkaisuista, joissa vaelluskala saadaan nousemaan patojen ohi, Sohlberg sanoi.
Kalasydän Oy aloittaa Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevan Runkausjoen elinympäristökunnostukset yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa. Runkausjoelle on tehty alustava kunnostussuunnitelma kutusoraikkojen ja pienpoikaskivikkojen rakentamisesta. Hankkeelle haetaan lupaa Lapin aluehallintovirastolta.
Ohi patojen
Kalauoma: Vaellusesteen kiertävä kalauoma voidaan rakentaa maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Kalauoma voidaan maisemoida ympäristöön sopivaksi. Kalojen vaellus saattaa onnistua molempiin suuntiin. Kalauoman toteutus edellyttää enemmän pinta-alaa kuin kalaporras tai kalasydän. Korkeiden vaellusesteiden tapauksessa kalauomasta tulee hyvin pitkä.
Kalasydän: Järjestelmä kuljettaa vaelluskalat putkistoa pitkin vaellusesteiden yli. Kalat siirtyvät vaellusesteen ohitse veden virtausta hyödyntäen. Kalat ovat siirrettäessä veden sisällä. Kalasydän on kalaporrasta ja kalauomaa edullisempi ratkaisu.
Kalaporras: Kalaporras on vaellusesteen yhteyteen rakennettava kiinteärakenteinen kulkuväylä, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan esteen ohi. Kalaportaassa on tärkeää sisäänkäynnin oikea sijoittaminen ja sopivat virtausolosuhteet. Esimerkiksi Kemijoen Isohaarassa on kaksi toimivaa kalaporrasta
Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen. Yhtiö keräsi tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.
– Nyt olemme teettäneet ykkösvaiheeseen kuuluvan toteutettavuusselvityksen. Sen mukaan rakentamisen toteutuskelpoisin vaihtoehto on rakentaa uoma alakanavan itärannalle. Tällä selvityksellä kunnioitimme kyselyn tulosta, Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula kertoi.
Satavarmasti Huttula ei uskalla luvata, että vaelluskalat nousevat Taivalkosken ohi kalauomaa pitkin.
– Hanke etenee nyt tarkempaan suunnittelutyöhön. Kun suunnitelmat ovat valmiit, haemme vesitalouslupaa Lapin aluehallintoviranomaiselta. Tällaisisti hankkeista voi tulla valituksia, joten Kemijoessa ehtii virrata paljon vettä ennen kuin kalauoma on valmis, Huttula sanoi.
Ensimmäisen vaiheen suunnitelmassa kalauoman kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia.
– Aivan luonnonmukainen siitä ei tulisi, sillä alaosassa pitää käyttää betonirakenteita kuten myös teiden alituksissa.
Mahdollisen kalauoman rakentaminen ei sulje pois muita rinnakkaisia ratkaisuja, jotta vaelluskala saataisiin palautettua Kemi- ja Ounasjokeen. Yhtiö jatkaa kalasydämen käyttöä Taivalkoskella myös ensi kesänä.