Kak­si­vuo­tias esi­kou­lu tes­tis­sä – Ke­min­maa ja Tornio ko­kei­lu­kun­tia

Esikoulu alkaa kokeilukunnissa viisi vuotta täyttäneillä lapsilla..
Esikoulu alkaa kokeilukunnissa viisi vuotta täyttäneillä lapsilla..
Kuva: Pekka Peura

Tornio ja Keminmaa ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilussa, jossa tutkitaan kaksivuotista esiopetusta. Kokeilussa lapset menevät esikouluun jo viisivuotiaina. Kokeilu alkaa elokuussa 20210 ja jatkuu toukokuun 2024 loppuun. Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.

Keminmaassa kokeilu koskee kaikkia viisivuotiaita, Torniossa 20:ta prosenttia viisivuotiaista. Loput lapsista toimivat verrokkiryhmänä, jotka jatkavat esiopetusta normaaliin tapaan yksivuotisena.

Tutkimuskunnat on jaettu kahteen osaan, jossa toisessa on Tornion kaltaiset kunnat, jossa on useampia esiopetusryhmiä: joista osa osallistuu kaksivuotiskokeiluun, loppujen ollessa verrokkiryhmiä.

Toiseen ryhmään kuuluvat pienemmät kunnat, joissa 5-vuotiaita lapsia on vähemmän, jolloin kunnan kaikki lapset osallistuvat kokeiluun.

Näille kunnille verrokkiryhmät on valittu toisesta saman kokoluokan kunnasta. Esimerkiksi Meri-Lapissa verrokkikunniksi on valittu Simo ja Ylitornio.

Tutkimusryhmä valitsee Torniosta kokeiluun osallistuvat toimipaikat.

– Lapsia ei ole tarkoitus siirrellä paikasta toiseen. Kun varhaiskasvatuksen ulkopuolelta tulee lapsia kokeiluun, niin heidän sijoittamisensa on tutkijoiden tehtävä, tietysti kuntien kanssa yhteistyössä. Tarkoitus on kuitenkin aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä lapsille ja perheille. Kokeiluun osallistuvien lasten vanhempien täytyy ilmaista suostumuksensa kokeiluun, kertoo erityisasiantuntija Mervi Eskelinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kulut valtion pussista

Eskelinen sanoo, että kunnille kokeilusta koituvat toiminnan kulut maksetaan valtion pussista.

– Tämän ei pitäisi olla kunnille taloudellinen taakka.

Järjestelyjä ja suunnittelua kokeilu luonnollisesti kunnissa vaatii. Joissain enemmän, toisissa vähemmän. Suomalaiskunnat ovat hyvin erilaisia.  Jos kunnassa on paljon varhaiskasvatuksen eli päivähoidon ulkopuolella olevia viisivuotiaita, niin lisää tiloja ja henkilökuntaa saatetaan tarvia.

– Jos kunnassa suurin osa viisivuotiaista on jo valmiiksi varhaiskasvatuksen piirissä, niin kaksivuotiseen esikouluun siirtymisen vaatimukset koskevat lähinnä pedagogista puolta, Eskelinen toteaa.

Maksutonta opetusta

Esiopetus on maksutonta ja sitä se olisi myös kaksivuotiskokeilussa. Eskelinen kertoo, että esikoulun kaksivuotisuudella haetaan sitä, että suurempi osa lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen.

– On tutkimuksellista näyttöä siitä, että varhaiskasvatukseen osallistumisesta on lapselle hyötyä. Etenkin, jos lapsi tulee haavoittuvasta asemasta tai hänellä on tuen tarvetta.

Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, pääsisi hän kaksivuotisen esikoulun myötä sen piiriin aikaisemmin.

– Tämä lisää koulutuksellista tasa-arvoa.’

Perustuu leikkiin

Monissa muissa maissa koulu aloitetaan nuorempana kuin Suomessa. Esiopetuksen kaksivuotisuudella ei kuitenkaan haeta sitä, että koulunpenkkiopiskelu alkaisi aikaisemmin.

– Suomalaisen esikoulun erikoisuus on se, että opetus nojaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Meillä oppiminen on leikkiin perustuvaa ja sellaisena se pysyisi myös kaksivuotisessa esikoulussa, Eskelinen sanoo.

Kokeilun tuloksia arvioidaan omalla tutkimushankkeella.

Tästä on kysymys

Kaksivuotinen esiopetus

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun tulevat kunnat on nyt valittu. Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.

Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta elokuusta alkaen, on 102. Näiden kuntien lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat verrokkikuntina.

Kokeiluun valittiin kokeilulain (1046/2020) mukaisesti satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita. Kokeilutoimipaikat sekä koe- ja verrokkiryhmän lapset päätetään myöhemmin alkuvuonna 2021.

Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.