Vappumarssit jäivät vähiin vapun aikana koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Turvetuottajat sidosryhmineen kehittivät uuden tavan marssille. He hyppäsivät rekkojensa kyytiin ja marssittivat niitä eduskuntatalon ympäristössä ja veivät viestiä päättäjille. Viestin sanoma oli yksinkertaisen selkeä: turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
EU:n parlamentti hyväksyi vuonna 2000 MEP Eija-Riitta Korholan esityksen turpeen uusiutuvuudesta. Esityksessä määriteltiin turve hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi, jota voidaan hyödyntää vuosittaisen kasvun verran. Tämä määritelmä kuitenkin hylättiin EU-neuvostossa Suomen edustajien vaatimuksesta. Kaksi vuotta myöhemmin Lipposen hallituksen suuressa valiokunnassa äänestettiin turpeen uusiutuvuudesta tai uusiutumattomuudesta. Äänestyksen tulos oli 12-12. Pitkän tikun vedossa tuloksena oli, että Suomessa turve määriteltiin uusiutumattomaksi ja fossiiliseksi raaka-aineeksi. Ruotsissa turve on uusiutuvaa energiaa.
Mielenilmauksella ja Kansalaisaloite.fi -palvelussa olevassa aloitteessa vaaditaan, että turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta. Allekirjoittajia oli jo liki 45 000. Aloite löytyy osoitteesta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7914
Tukea tuottajille
Viitagroup Oy:n hakeyrittäjä Väinö Ekorre lähti omalla rekallaan tukemaan turvetuottajien mielenilmaisua. Pohjoisimmasta Suomesta oli marssilla mukana useita rekkoja. Rekkamarssi lähti liikkeelle Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan turvetuottajien aloitteesta. Tilaisuudessa luovutettiin turpeesta tehty uurna elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
– Rekat pysähtyivät eduskuntatalon eteen neliriviin ja liikenne tietenkin pysähtyi. Teimme kaksi kierrosta eduskuntatalon ympäri ja poliisi ohjasi meidät Hämeenlinnan väylälle. Haluan uskoa, että tällä marssilla on merkitystä turveyrittäjien tulevaisuuteen. Voi se tosin olla vain huuto merellä. Välillä on silti hyvä herätellä helsinkiläisiäkin arkeen, Ekorre mietiskelee.
Rekkamarssi sai paikalla olevilta ihmisiltä Ekorrenkin mielestä yllättävän ystävällisen vastaanoton.
– Poliisi varoitteli meitä kivien ja maalipurkkien heittelijöistä ja painotti, että autosta ei saa poistua. Yllättävän vähän siellä oli keskisormen näyttäjiä, enemmän näkyi peukuttajia, Väinö Ekorre kertoi.
Ekorre ei itse kuljeta autoillaan turvetta lämpölaitoksille, mutta hän halusi olla mukana mielenilmauksessa. Miehen mielipide on turpeen osalta selvä.
– Turve pitää laskea uusiutuvaksi luonnonvaraksi, sillä uutta turvetta kasvaa nostetun tilalle. Nyt turvetuotantoa ajetaan päästömaksujen myötä liian nopeasti alas. Kun Vaihtoehtoiset energiamuodot kehittyvät ajan myötä paremmiksi, niin vasta sen jälkeen voidaan uudelleen miettiä turvetuotannon tulevaisuutta, Väinö Ekorre pohtii.
Ekorre nostaa esiin huolensa turvetuottajien ja kuljetusalan tulevaisuudesta.
– Kun ostajat vähenevät kallistuvan turpeen vuoksi, niin yrittäjien laitteisiin tehdyt miljoonainvestoinnit jäävät tyhjän pantiksi. Monien turveyrittäjien turvekasat odottavat ostajia, mutta ne ovat radikaalisti vähentyneet turpeelle asetettujen päästömaksujen vuoksi.
Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan turpeen polton puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Turpeesta tuli kehysriihessä iso puheenaihe. Lopulta turveveroa ei poistettu kaikilta voimalaitoksilta. Turvetta käyttävien voimalaitosten kokorajaa nostettiin 5 000 megawattitunnista 10 000 MWh:iin. Jos tuotanto ylittää rajan, pitää käytöstä maksaa veroa 5,70 euroa megawattituntia kohti. Kehysriihessä sovittiin myös, että turvetuotannosta luopuvat yrittäjät saavat luopumispaketin.
Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomessa.