Suurin osa suomalaisista ei näytä ainakaan vielä vakuuttuneen aluevaalien merkityksestä. Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vastaajista allekirjoittaa väitteen, että aluevaalit ovat näennäisvaalit, koska valtio päättää hyvinvointialueen tehtävät ja rahoituksen.
Eri mieltä oli 26 prosenttia vastaajista.
Lähes puolet eli 48 prosenttia kannatti näkemystä, että aluevaalien sijaan kuntien tulisi nimetä edustajansa hyvinvointialueiden valtuustoihin. 25 prosenttia torjui ajatuksen.
Hallituspuolueiden kannattajat olivat oppositiopuolueiden tukijoita hanakampia luopumaan aluevaaleista. Erityisesti perussuomalaisten kannattajat hankkiutuisivat mielellään eroon aluevaaleista.
Toisaalta 55 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että aluevaalit ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuuden toimiva väylä.
Päällekkäisten tehtävien kritiikki kasvaa
Suuri enemmistö vastaajista halusi rajoittaa politiikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajina sekä kunta- ja aluevaltuutettuina. Neljä viidestä vastaajasta katsoi, ettei samojen ihmisten pitäisi olla päättämässä sekä valtakunnan, hyvinvointialueiden että kuntien asioista.
Osuus on noussut viime vuosien aikana. Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä 68 prosenttia kannatti luottamustehtävien rajoittamista.
Vastaajista joka toinen katsoi, että kaksi päällekkäistä tehtävää riittäisi. 40 prosenttia oli valmiita sallimaan poliitikoille vain yhden tehtävän kerrallaan, joko kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa tai eduskunnassa.
Hyvinvointialueiden itsenäisestä verotusoikeudesta ei kyselyssä syntynyt selkeää näkemystä puoleen tai toiseen. Kolmannes vastaajista kannatti ja hiukan suurempi osuus vastusti ajatusta.
Tutkimuksen toteutti Verian marras-joulukuussa. Gallup Kanavalla tehtyyn kyselyyn vastasi reilut tuhat ihmistä. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.