Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos: Lapin Kansan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Tilaajille

Kah­vi­lois­ta on tullut koko kansan olo­huo­nei­ta ja etä­työ­paik­ko­ja – Täl­lai­set si­sus­tuk­set vetävät asiak­kai­ta, mutta ovatko kah­vi­lat ko­ro­na­tur­val­li­sia?

Suomen kahvilakulttuuri juontaa juurensa 1700-luvulle: silloin kahvi ja kahvilat miellettiin lähinnä yläluokan luksukseksi. Nyt kahvilaan lähdetään työskentelemään, tapaamaan kavereita ja viihtymään. Sisustuksen tuoma tunnelma on usein tärkeämpää kuin tarjoilu.

Arkkitehti ja sisustussuunnittelija Saara Koljonen on vastannut Roots Helsingin sisustuksesta. Hän antaa erityistä painoarvoa kahviloiden valaistukselle ja äänimaailmalle, jotta ne sopisivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Arkkitehti ja sisustussuunnittelija Saara Koljonen on vastannut Roots Helsingin sisustuksesta. Hän antaa erityistä painoarvoa kahviloiden valaistukselle ja äänimaailmalle, jotta ne sopisivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Kuva: Mauri Ratilainen

Ensimmäisen kahvilan synnystä on ainakin yhtä monta tarinaa kuin kahvin alkuperästä. On todennäköistä, että kahvin maailmanvalloitus alkoi noin 1200-luvulla arabialaisesta kulttuurista. Arabien kahvihuoneet olivat paikkoja, joissa pelailtiin pelejä, tarinoitiin, laulettiin ja juotiin kahvia.

Kahvilakulttuurin perusperiaate vaikuttaisi säilyneen pitkälti samana: kahvi on kulttuurin selkäranka, muttei suinkaan ainoa syy poiketa kahvilaan.