Suomi on pitkään rakentanut menestystään osaamiseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Julkisesti rahoitettu tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) on ollut hiljainen, mutta ratkaiseva taustavaikuttaja tässä tarinassa. Sen merkitys näyttää välillä unohtuneen – etenkin silloin, kun talouden raamit ovat niukat.
Tuottavuus syntyy yrityksissä, kun ne panostavat innovointiin. Julkinen rahoitus on katsottu erityisen perustelluksi, koska yritykset eivät muuten panosta riittävästi riskinottoa vaativaan TKI-toimintaan.
Se luo uutta tietoa, tuotteita ja osaamista, joista syntyy uusia yrityksiä, työpaikkoja ja vientituloja. Niitä, mitä kasvua hakeva Suomi nyt tarvitsee. Esimerkiksi terveysteknologiayritykset, ohjelmistoyhtiöt ja puhtaan energian innovaatiot pohjautuvat usein tutkimukseen, jota on rahoitettu julkisella rahalla.
Julkinen T&K-rahoitus ei ole vain kuluerä. Se on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Jokainen julkinen euro houkuttelee rinnalle yksityisiä investointeja. Tutkimusten mukaan yksi euro valtion T&K-tukea voi synnyttää jopa 2–3 euroa lisäpanostuksia yrityksiltä.
Business Finlandin vaikuttavuusraportin mukaan sen rahoittamat, kansainvälistä kasvua hakevat pk-yritykset ovat onnistuneet tuplaamaan vientinsä ja kasvattamaan liikevaihtoaan kolmanneksella. Startup-yritykset tuovat dynamiikkaa talouteen, mutta moni kasvuyritys ei olisi koskaan syntynyt ilman julkista alkuvaiheen panostusta. Se kannustaa ottamaan riskejä tilanteessa, jossa yksityinen raha vielä epäröi.
Julkisen rahoituksen hyödyt eivät rajoitu pelkästään talouteen. Ne näkyvät yhteiskunnassamme parempina palveluina ja puhtaampana ympäristönä – asioissa, joita ei voi mitata pelkällä euromääräisellä tuotolla, mutta joiden arvo on kiistaton.
Suomi jää helposti jälkeen, jos emme seuraa muita innovaatioita vahvasti tukevia maita. Kilpailijamme panostavat miljardeja tulevaisuuteen – ja houkuttelevat samalla kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja sijoituksia. Kasvattavat siis kilpailukykyään.
Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan laajat positiiviset vaikutukset ovat tärkeä perustelu julkiselle tuelle. Jos haluamme, että Suomi menestyy globaalissa kilpailussa, houkuttelee investointeja ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan perustan, on tästä pidettävä huoli.