Suomen julkisen sektorin (kunnat ja valtio) henkilöstömäärä on kasvanut noin 240 000 henkilötyövuodella vuodesta 1980 vuoteen 2024. Kasvua on ollut yli 50 prosenttia, vaikka tietotekniikka ja digitaalisuus ovat poistaneet turhien rutiinitehtävien tarvetta myös julkiselta puolelta.
Huolestuttavinta on se, että 2020–2023 julkinen sektori on kasvanut yli 55 000 työntekijällä, vaikka talous on tökkinyt yli 15 vuotta.
Orpon hallituksen kärkihankkeita oli julkisen velanoton lopettaminen tämän hallituskauden aikana. Eipä hyvältä näytä, kun Suomi joutuu ottamaan lisää velkaa 12 miljardia euroa myös ensi vuonna – enemmän kuin edellinen hallitus, vaikka se selätti Ukrainan sodan seuraukset ja pandemian tuomat lisäkustannukset.
Yksi pitkän ajan syy-seuraussuhteista on erittäin huono talouskasvu ja tuottavuus viimeisen 15 vuoden aikana. Silti julkinen sektori vain on jatkanut kasvuaan.
Kasvua voisi kuvata yksinkertaistetulla laskukaavalla nykyrahaksi muutettuna menoeränä – noin 7,2 miljardia euroa/vuosi. Tietenkään laskelma ei ole faktaa, mutta se antaa ehkä osviittaa julkisen sektorimme kasvusta, joka pitää kattaa perityillä veroilla. Laskelma on siltä osin epätosi, että se vertaa henkilöstön määrän kertanousua 1980–2024. Koko jakson ajalle se silti tarkoittaa tosi isoa summaa.
Olemme ihan itse olleet rakentamassa hyvinvointivaliollemme rahastusautomaattia, johon syypäitä on etsittävä eduskunnasta asti. Siellä tuotetaan liukuhihnalla lakeja ja asetuksia, jotka yleensä lisäävät byrokratiaa ja kuluja kunnille ja veronmaksajille.
Valtio on ottanut entistä suuremman roolin asioistamme ja palveluistamme miettimättä sitä, mitä se tarkoittaa koko Suomen verotukselle ja kantokyvylle. Hyvinvointialueiden lähipalvelut kuristetaan hengiltä, kun rahat eivät riitä kaikkeen.
Jokainen edeltävä hallitus on puhunut byrokratian vähentämisestä, vaan miten se onnistuu, kun lisää velvoitteita pusketaan kunnille lakien ja säädösten muodossa? Yleensä se tarkoittaa henkilöstön lisäystä. Verotus on jo Euroopan tiukimpia. Arvonlisäveron nosto vain lisää kustannuksiamme ja heikentää samalla kilpailukykyämme vientiteollisuudesta, joka on hyvinvointimme kivijalka.
Eipä meno ole päättäjillämme muuttunut vuosien saatossa, kun on päästy hillotolpille. Puhutaan kyllä "isosta kuvasta", vaan miten on käynyt? Byrokratia voi edelleen hyvin, kun julkinen sektori sen kun paisuu.