1960-luvun lopulla vietimme juhannusta isän, äidin ja sisarusteni kesken vanhan Tarsarannan talon lähellä Sinettäkosken rannalla. Lähdimme aattona Sinetän terveystalolta autolla, vaikka matka ei ollut pitkä.
Autokyyti oli lapsikatraan kanssa paras tapa edetä. Autona meillä oli Opel Rekord 1700 Caravan. Siihen mahtui paljon porukkaa, koska siinä oli iso tavaratila, leveä takapenkki ja yhtenäinen etupenkki. Turvavöitä ei ollut, joten henkilö- kuljetuskapasiteetti oli lähes rajaton.
Matkustin seisten isän takana, nojaten etupenkin selkänojaan. Menimme hitaasti pientä peltotietä vanhan Tarsarannan pihan läpi kosken rantaan ja ennen puista traktorisiltaa käännyimme alavirran suuntaan pienempää polkua alajuoksulle kohti suvantoa, johon koski päättyi.
Aurinko paistoi ja koski kohisi rauhoittavasti, kun pysähdyimme nuotiopaikalle. Äiti ja isä purkivat tavarat ja laittoivat vilttejä istuttavaksemme. Takakontista ilmestyi korillinen Kalifornia-limukkaa, tukkupakkaus kolmion mallisia Trip-mehuja, lenkkimakkaraa, Turun vihreää sinappia sekä Lapin Pakarin ruislimppua ja voita.
Isällä oli ruskeat vakosamettishortsit kangasvyöllä. Hänellä oli aina hihaton verkkopaita, koska se viilensi kuumalla ja lämmitti kylmällä. Sen päällä oli valkoinen lyhythihainen kauluspaita, jonka hän riisui leiriydyttyämme. Ilmeisesti hän otti verkkopaidan pois vain saunassa ja uidessa.
Isä oli, niin uskoin, voimakkain Sinetän miehistä. Vyössä roikkui Marttiinin puukko nahkatupessa. Isä veisteli rannan pajuista makkaratikkuja ja teki samalla pari isoa saunavastaa – toisen itselle ja toisen Oinaksen Matille ja Saimille, naapureille.
Äidillä oli sininen kotelomekko ja valkoinen huivi, jalassa valkoiset kangaskengät. Hän levitti sinivalkoruutuisen pöytäliinan eväille ja laittoi kattauksen valmiiksi. Äitini oli mielestäni Sinetän kaunein nainen. En uskonut Tapiolta, enkä Tuhnajastakaan kauniimpia löytyvän.
Isä ja äiti touhusivat kanssamme rannalla. Sytytettiin nuotio. Isä käytti meitä vuorotellen koskessa käsistä kiinni pitäen. Juoksimme kosken vartta ylös ja alas, hypimme vanhan proomun päällä koittaen saada sen heilumaan.
Sitten paistoimme makkarat ja söimme ne runsaan sinapin kera. Saimme jokainen oman limukkapullon ja mehun. Äiti annosteli sinappia makkaroihin ja voiteli leipiä. Isä auttoi paistossa ja nosteli nuotioon tipahtaneita makkaroita. Jonotimme ruokaa kuin linnunpoikaset äidin ja isän palvellessa meitä.