pääkirjoitus: Voiko mat­kai­lus­sa olla ta­voit­tee­na pelkkä kasvu?

Kolumni: Välitä lem­mi­kis­tä­si ja kerää koi­ran­ka­kat kadulta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Ju­ha­nin­puis­to pie­ne­nee ja kas­vil­li­suus muuttuu

Kemissä on satoja tontteja laajennettu kaupungin puistokaistoille.

Anneli Nelimarkkaa harmittaa, että hänen lähipuistoonsa on  tuotu koivupino, joka haittaa kulkemista. Puutarhajäte on helppo kipata kaikkien yhteiselle puistoalueelle.
Anneli Nelimarkkaa harmittaa, että hänen lähipuistoonsa on tuotu koivupino, joka haittaa kulkemista.
Anneli Nelimarkkaa harmittaa, että hänen lähipuistoonsa on tuotu koivupino, joka haittaa kulkemista.
Kuva: Jouni Valikainen

Pentti ja Anneli Nelimarkan omakotitalon tontti rajoittuu Nauskassa luonnontilaiseen Juhaninpuistoon. Perttusenkadulla asuva pariskunta on jälkikasvuineen aiemmin ihastellut naapurissa sijaitsevan puiston kasvustoa ja eläimistöä, mutta ei ihastele enää. Puiston puustoa on kaadettu ja perustettu ajotie. Luonnontilaista puistoa on jäänyt vain kapea kaistale kaivetun ojan reunalle.  Vastikään puistoon oli tuotu muun muassa kasa puunrunkoja, jotka odottavat pois kuljetusta,  sahausta tai pilkkomista.

– Tämä on asemakaavan mukaan luonnontilassa oleva hoitamaton puisto. Nythän tästä on tulossa työmaa-alue, Pentti Nelimarkka ihmettelee.

Puisto oli aiemmin metsämäinen, missä myös niittykasvit viihtyivät.

– Nyt puistoon on istutettu syreeneitä ja tehty aitoja, joten kulku kaikille yhteiselle puistoalueelle on vaikeutunut. Kysyin eräältä asukkaalta, että kenen luvalla sinä teet näin, niin hän vastasi, että omalla luvalla. Me haluaisimme, että alueen tulevat asukkaatkin voisivat nauttia ainutlaatuisesta puistomaisemasta. Emme tuo asiaa esille kenenkään vahingoksi vaan haluamme, että asukkaat ottavat toiminnassaan toisetkin huomioon,  Anneli Nelimarkka kertoo.

Tonttien pinta-alat ovat kasvaneet Kemissä useassa paikassa puistoalueille. Kemin rakennustarkastaja Mika Tiiro puhuu mieluummin sadoista kuin kymmenistä tonteista.

Puistoon on tuotu myös paljon maatuvaa jätettä. Se ei kuulu luonnontilassa olevalle alueelle. Alkuperäinen kasvusto kärsii jätteestä.

– Puisto oli ennen täynnä lillukoita, kieloja, katajia ja kulleroita. Osa niistä on kadonnut, Anneli Nelimarkka kertoo.

Yhteyttä

otettu

Pentti ja Anneli Nelimarkka ovat olleet yhteydessä kaupungin virkamiehiin Juhaninpuistoa koskevista ongelmista.

– Asia on tehty tiettäväksi eri virkamiehille, mutta vuosiin yhteistä näkemystä asian korjaamiseksi  ei ole löytynyt. Kaupungin virkamiehet voisivat keskustella enemmän keskenään asukkaiden esittämistä asioista ja mahdollisista ongelmista. Palvelua olisi hyvä saada yhden luukun periaatteella, Anneli Nelimarkka toivoo.

Mika Tiiron tiedossa on Juhaninpuistoakin koskevat ongelmat.

– Maanomistajan roolissa kaupunki on kiertänyt ongelma-alueita ja lähettänyt tiedotteita. Osa reagoi niihin paremmin ja osa huonommin. Nauskasta on luvattomia rakennuksia uhkasakon avulla purettu pois, mutta esimerkiksi puupinoja löytyy vielä kaupungin mailta. Ongelma ei poistu hetkessä, Mika Tiiro sanoo.

Kemissä viimeistellään toimintamallia, millä voi taata  tasapuolisen suhtautumisen ja puuttumisen yleisten alueiden käyttöön. Viimeistelyssä ovat mukana edustajat maankäyttö- ja mittaustoimesta, puisto- ja metsäosastolta, yhdyskuntatekniikasta sekä rakennusvalvonnasta.

– Oulussa on käytössä oma toimintamalli, missä esite opastaa tarkistamaan karttaohjelman avulla oman tontin rajat. Myös me otamme samantapaisen kemiläisen mallin käyttöön vielä tänä kesänä, Mika Tiiro kertoo.

Puistoalueelta ei saa Kemissä rahallakaan suurennettua omaa tonttiaan.

– Tekninen lautakunta on tehnyt periaatepäätöksen, että puistoaluilta ei myydä asukkaille lisämaata. Eihän ole oikein, että ensin vallataan alue ja sen jälkeen se ostetaan. Mahdollinen myynti vaatisi ensiksikin kaavamuutoksen, ja se ei ole aivan pieni asia, Mika Tiiro kertoo.