Ruotsin tunnetuimpiin kriminologian asiantuntijoihin kuuluva Manne Gerelle totesi (Dagens Juridik 12.5.) ettei hän usko yksittäisillä oikeuspoliittisilla toimilla olevan merkittävää vaikutusta vakavaan rikollisuuteen. En yritä sanoa, etteikö oikeus- ja rangaistusjärjestelmää tulisi kehittää tai etteikö oikein kohdennetuilla resursseilla olisi vaikutusta. On kuitenkin muitakin merkittäviä keskustelunaiheita rikollisuuden ehkäisyssä.
Rikolliselle polulle eksyminen on useiden asioiden summa eikä yhtä syytekijää yleensä ole löydettävissä. On selvää, että riski ajautua rikosten tielle on suurempi, jos taustalla on kaltoinkohtelua, traumaattisia kokemuksia, syrjintää, merkityksellisen tekemisen puutetta, haasteita kiinnittyä yhteiskuntaan, toivottomuutta tulevaisuuden suhteen tai syrjinnän kokemuksia.
Näihin asioihin voidaan ja tuleekin vaikuttaa lainsäädännöllä ja poliittisella päätöksenteolla. Rikollisuuteen vaikuttaminen tulee ottaa huomioon kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikka, integraatio- ja asumiskysymykset, koulutuspolitiikka sekä vapaa-ajan palvelut ovat osa-alueita, joilla on suoria vaikutuksia rikoskäyttäytymisen lisäämiseen tai vähentämiseen.