Joka toinen nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa Suomessa, eikä väheneminen ole näkyvissä. Myös miehet kokevat lähisuhteissaan väkivaltaa. Vuonna 2024 Lapin turvakodin aikuisasiakkaista 17 prosenttia oli miehiä, jotka olivat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä hakee apua yli 11 000 lähisuhdeväkivaltaa kokenutta vuosittain. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viime vuosien aikana. Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä ja kaikkia sukupuolia.
Erityisen hälyttävää on lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.
Jo lähisuhdeväkivallalle altistuminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan. Lapin turvakodin jokainen vuoden 2024 lapsiasiakas oli kokenut henkistä väkivaltaa. Tytöt joutuvat usein seurustelusuhteissaan väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Parisuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä 45 prosenttia oli kokenut parisuhdeväkivaltaa.
Alue- ja kuntavaaleissa valitut ehdokkaat päättävät, miten lasten ja nuorten kokeman lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan avun tarpeeseen vastataan alueellamme. Aina ei tarvita kalliita tekoja tai vaikeita päätöksiä. Lasten ja nuorten tilannetta voi parantaa jo sillä, että kunnan tai kaupungin verkkosivuilla on lapsille ja nuorille tietoa tarvittavasta avusta ja ohjeet sen hakemisesta, sekä valtakunnallisten chattien ja apua tarjoavien tahojen yhteystiedot.
Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia, eikä siitä saa vaieta. Väkivallan käyttäminen on rikos ja aina väärin.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, varhainen puuttuminen sekä palvelujen turvaaminen täytyy olla yhtenä sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueena.