Sitä tavallaan miettii ja ei mieti.

Sellaisena Johanna Marski, 49, kuvaa lapsuuttaan synnynnäisen sydänvian kanssa.

Pääosin hän oli rasavilli tyttö, joka kiikkui puihin miten tahtoi ja ärsyyntyi, kun ei pysynyt muiden perässä. Välillä piti nimittäin pysähtyä hengittämään.

Aikuiset kyllä katsoivat hänen peräänsä tarkasti.