Bluesmuusikko Jarmo ”Slim” Puhakkaa jännitti tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Mies on asunut viimeisen vuoden Floridassa, mutta vuoden ensimmäiset keikat oli buukattu elokuuksi Rovaniemelle.
Kiristyneen koronatilanteen lisäksi muusikkoa mietitytti, ehtisikö hän ajoissa Lappiin karanteenin huomioiden.
Paluu lopulta onnistui, ja vuoden kestänyt keikkatauko tulee päätökseen tänä viikonloppuna. Slim Butler & The SlimCuts palaa keikkalavoille kotipaikalleen Rovaniemellä, josta tarina kohti kansainvälisiä bluespiirejä alun perin alkoi.
Vahinko kävi, eikä loppua näy
Slim Butlerina tunnettu Puhakka on polkenut bluesin tahdissa käytännössä koko elämänsä ja noussut kansainvälisissä bluespiireissä arvostetuksi muusikoksi.
Puhakka syntyi vuonna 1963 tavalliseen rovaniemeläiseen työläisperheeseen. Hän vietti nuoruutensa kolmannessa kaupunginosassa ja musiikki oli alusta asti elämän suurena vaikutteena.
– Kerrostalossa naapureilla oli vinyylejä ja kasetteja Ruotsista asti. Niitä vaihdeltiin ja kaikki musiikki kelpasi. Inhokkeja alkoi syntyä vasta myöhemmin, Puhakka kertoo.
Kaiuttimista pauhasi ajan suurnimiä, kuten The Beatles ja Rolling Stones. Ensimmäisen järisyttävän vaikutuksen teki rock-kitaristi Jimi Hendrix, joka innoitti myös Puhakan aloittamaan kitaransoiton.
– Siitä tämä koko vahinko alkoi eikä loppua ole sen jälkeen ollut havaittavissa, Puhakka naureskelee.
Ensimmäisen sähkökitaransa Puhakka äkkäsi 12-vuotiaana Apu-lehdestä. Se oli postimyyntikitara Lucky 7 ja maksoi 150 markkaa.
– Enhän minä sitä uutena saanut, vaan ostin naapurilta käytettynä. Vahvistin tehtiin putkiradiosta ja sitten alettiin rämpyttää ympäri pottukellareita.
Blues oli jo alkanut kaapata tilaa Puhakan sydämestä. Ensimmäisiä idoleita olivat Rory Callagher, B. B. King ja Eric Clapton.
– Niitä kasetteja kelailtiin ja kelailtiin. Ihmeteltiin, miten he onnistuivat tekemään niitä juttujaan.
Puhakka on itseoppinut kitaristi. Hän pyöri isompien poikien treenikämpillä ja rämpytti itse perässä.
– Blues on loppupeleissä hyvin mutkatonta soittaa ja helposti lähestyttävää. Se oli yksinkertaista musiikkia yksinkertaiselle miehelle.
Amerikan serkut tulivat Lappiin
Puhakka valmistui medianomiksi vuonna 1995. Lopputyönään hän järjesti Rovaniemelle Roots’n’River Blues -festivaalit, jotka pidettiin eri kohteissa ympäri kaupunkia.
Puhakan onnistui saada heti kättelyssä festareilleen suuria nimiä Yhdysvalloista asti. Koska Internetiä ei ollut, muistutti artistien buukkaaminen salapoliisityötä.
– Ne numerot vaan kaivettiin jostain. Oli pakko ottaa rohkeasti puhelin kouraan ja uskaltaa kysyä.
Debyyttifestivaaleilla esiintyikin muun muassa Homesick James, Honeyboy Edwards sekä brittiläinen Otis Grand.
– Maailmankuulut nimet ihmettelivät suomalaisen yleisön humalakäyttäytymistä, mutta eivät koskaan moittineet sitä. Lappilaisille tyypillinen rempseys ei ole ihan tavallista maailmalla.
Jo alusta asti festivaali vakiinnutti paikkansa rovaniemeläisten sydämessä ja se järjestettiin tulevien vuosien aikana yhteensä 18 kertaa. Festivaalien välissä Puhakka matkusti Yhdysvaltoihin kontaktoimaan lisää esiintyjiä.
– Myöhempinä vuosina buukkaaminen oli jo helppoa, koska sana festareista oli kiirinyt bluespiireissä ympäri maailman. Kerrottiin muillekin, että siellä näkee joulupukin ja saa pipariakin.
Toistaiseksi viimeiset bluesfestivaalit järjestettiin vuonna 2016. Viimeisimpiä vuosina festivaalit pienenivät Ounaskosken uimarannalta keskustan pieniin klubeihin.
– Kyllä se oli välillä käsittämättömän persaukista touhua. Lopulta oli laitettava pillit pussiin, ja hyvä niin. Olin jo muuttanut Etelä-Suomeen, ja festareiden järjestäminen olisi vaatinut henkisen tatsin kylään.
Puhakka sanoo, ettei itse aktiivisesti ajattele enää festareita, mutta niistä kysellään harva se päivä.
– Ihmiset jaksavat toitottaa, että ne pitäisi vielä kerran järjestää. Mieleni tosin on aika taipuvainen, eli eihän se mahdotonta ole.
Matka bluesin mekkaan
Festivaali oli Puhakan elämässä käänteentekevä vaihe. Otis Grandista tuli festareiden vakiovieras ja kerran Puhakka soitti miehelle itse kyhäämiään demoja.
– Otis kuunteli hetken ja sanoi, että nyt lähdetään studioon, Puhakka kertoo.
Yhteistyöstä syntyi Puhakan debyyttialbumi, joka julkaistiin taiteilijanimellä Slim Butler.
– Slim on aika perusamerikkalainen nimi bluespiireissä. Se sopi minulle hyvin, kun olen tämmöinen hoikansorttinen hujoppi.
Inner Blues äänestettiin kahdesti Suomen parhaaksi blues-levyksi ja niitti kansainvälistäkin mainetta. Myös kaksi seuraavaa albumia saavuttivat kansainvälisen yleisön, ja levyjen rallit soivat yhä blues- ja rockradiokanavilla ympäri maailman.
Blues on pukannut Puhakkaa maailmalle useaan otteeseen. Viimeisin merkittävä matka kohdistui viime vuonna Memphisiin, jossa Slim Butler & The SilmCuts -kokoonpano edusti Suomea bluesyhtyeiden ”maailmanmestaruuskisoissa”.
Kisat järjestettiin legendaarisella Beale Streetillä. Se on merkittävä amerikkalaisen bluesin tienpätkä, josta on ponnahdellut kuuluisuuteen isoja nimiä, muun muassa Roscoe Gordon, B. B. King ja Bobby ”Blue” Bland.
International Blues Challenge kerää vuosittain yli 200 esiintyjää ympäri maailmaa. Lappilaisuutta ei ollut muiden joukossa syytä peitellä.
– Kannattihan se tuoda suoraan esille, muuten meitä olisi pidetty vain outoina. Lappilaisen bluesin muoto on erilainen ja kuulostaa amerikkalaisen korvaan eksoottiselta. Palaute yleisöltä oli erinomaista, Puhakka kuvailee.
Blues on hiljentynyt
Blues on poikinut Puhakalle paljon menestystä, mutta muusikkoa hänestä ei pitänyt alun perin tulla.
– Kaikenlaista on tullut väsättyä, mutta kaikki on ollut yhtä kolikonheittoa. Asiat ovat tapahtuneet hitaasti ja monen mutka kautta.
Menestyksestä huolimatta leiväksi musiikkibisneksestä ei Puhakan mukaan ole ollut. Bluesin kulta-aikaa elettiin Suomessa 90-luvulla aina 2000-luvun alkuun asti. Sittemmin blues on suuren yleisön kanavilta hiljentynyt.
– Pitäisi olla mediaseksikkyyttä, mutta kun ei näytetä Shakiralta ja ala on täynnä vanhoja ukkoja, niin näkyvyyttä on välillä vaikea saada. Se ei haittaa, koska bluesin syke löytyy kaikesta. Se on monen nykyajan genren pohja, etenkin afroamerikkalaisessa musiikissa, Puhakka selventää.
Puhakka on varsin niukkasanainen elämästään bluesin ulkopuolella, vaikka sellainen elämä kuulemma onkin olemassa.
– Teen kaikenlaisia hanttihommia. Harrastuksiini kuuluu ne perinteiset, pitkät kävelylenkit luonnossa ja ruoanlaitto, Puhakka vitsailee.
Iloinen jälleennäkeminen
Slim Butler palaa livelavoille tänä viikonloppuna. Keikat Rovaniemellä vedetään Slim Butler & SlimCuts -kokoonpanolla, johon kuuluu Puhakan lisäksi ex-rovaniemeläiset Harri Raudaskoski ja Jartsa Karvonen sekä tamperelainen Mikko Löytty.
Korona venäytti kokoonpanon taukoa suunniteltua pidemmäksi, mutta avasi Puhakalle mahdollisuuden valmistella neljättä albumiaan. Uusi levy äänitetään aikaisempien levyjen tapaan analogisesti ja keikoiltakin tuttu kokoonpano soittaa kappaleet studiossa livenä yhtä aikaa. Siitä Puhakka ei tingi.
– Olen vähän tällainen old school -ukko, kun ei minulla ole edes älypuhelinta. Analoginen äänittäminen kuulostaa minusta parhaalta, vaikka toki siihen on nykyään pakko sekoittaa vähän digiäkin.
Viikonloppuna yhtye soittaa yhteensä neljällä keikalla. Niitä Puhakka odottaa iloisin mielin.
– Kotiseudulle on aina kiva palata. On mahtavaa päästä livenä soittamaan ja näkemään taas poikia. Keikoilla on aina ollut hyvä meininki ja tutut tulevat vaihtamaan kuulumisia.
Edellisestä keikasta Rovaniemellä on kulunut tasan vuosi.
– On jo aikakin palata takaisin lavoille. Nyt vedetään vanhat festaripaidat päälle ja lähdetään päiväkaljalle.
Slim Butler & SlimCuts pe 14.8 klo 18 Porokarin kylätilalla, la 15.8. klo 15 alkaen Hemingways’issä ja klo 20 Viirin seurantalolla sekä su 16.8. klo 18 Narkauksen kylätalolla. Keikoille on vapaa pääsy.
Jarmo Puhakka
57-vuotias bluesmuusikko.
Syntynyt vuonna 1963 Rovaniemellä.
Taiteilijanimi Slim Butler.
Valmistunut medianomiksi vuonna 1995. Opiskellut myös Arizonassa.
Sai Rovaniemen kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2013.
Järjesti Roots’n’River Blues -tapahtumaa 18 vuotta.
Asuu tällä hetkellä Kanta-Hämeessä.
Albumit: Inner Blues (2012), Bad Intention (2016) ja Big Freeze (2018). Levyillä vierailevat yhdysvaltalaiset laulajat Tad Robinson sekä Andrew Black.
Työskennellyt radiotoimittajana Oulussa Radio Megassa sekä Rovaniemelle Radio RFM:ssä.
Top 3 lempiartistit: Jimi Hendrix, Little Feat ja The Beatles.
