Heikot jäät: Sulan reu­nal­le jätetty pulkka ai­heut­ti mit­ta­van pe­las­tus­ope­raa­tion Ro­va­nie­mel­lä – "Jos huomaat jäällä liik­ku­via tu­ris­te­ja, saa huutaa"

Huutokaupat: Met­sä­hal­li­tus myy huu­to­kau­pal­la au­tio­tu­van Kevon luon­non­puis­tos­ta – "myy­dään vaikka muu­ta­mal­la kym­pil­lä"

Pääkirjoitus : Pe­rus­suo­ma­lai­set ei ole luo­pu­nut EU-ero­haa­veis­taan – se on yl­lät­tä­vää ti­lan­tees­sa, missä Suomen erosta hyö­tyi­si vain hyök­käys­so­taa käyvä Venäjä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Jäl­ki­kun­nos­tus- ja ra­hoi­tus­suun­ni­tel­ma kai­vos­la­kiin

Näkökulma

Suomi on halutumpi kansainvälisen kaivostoiminnan kohde kuin malmivarantomme edellyttävät. Tämä johtuu vakaasta yhteiskuntajärjestelmästä ja viranomaistoiminnan ennakoitavuudesta, ei niinkään löyhästä lainsäädännöstä. On silti syytä huomioida, että esimerkiksi Sotkamon Talvivaaran vakavat allasvuodot eivät johtaneet oikeudessa korvauksiin.

Metallimalmien tarve kasvaa ja hinnat nousevat. Kotimaista kaivostuotantoa lisätään samalla kun ympäristöhaittoja minimoidaan. Näin ongelmien ulkoistaminen vähemmän kehittyneisiin maihin vähenee. Silti perinteiset siirtomaa-ajan käytännöt maailmalla jatkuvat.

Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kaivoslain muuttamisesta. Luonnos sisältää tärkeitä parannuksia niin ympäristön suojaamisen, alueiden kunnostamisen, taakanjaon, omistuskysymysten, kuntien näkemysten kuin talouskysymysten kannalta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.