EU-vaalit järjestetään kesäkuussa. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä, joista 15 Suomesta. Äänestysprosentti on ollut tähän asti matala – 2019 vaaleissa se Euroopassa 50,66 ja Suomessa vain 40,80 prosenttia.
Euroopan parlamenttia pidetään poliitikkojen jäähdyttelypaikkana tai julkkisten harrastustoimintana. Tuntuu, etteivät Brysselin edustajapaikat saa tarvitsemaansa arvostusta Suomessa. On tärkeää ymmärtää, että EU-vaaleilla on merkittävä vaikutus poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen tulevaisuuteemme.
Presidentti Alexander Stubb tiivisti asian osuvasti 2004: ‘’Yksi aktiivinen ja kielitaitoinen meppi eli europarlamentaarikko on tänä päivänä minusta yhtä vaikutusvaltainen kuin suomalainen ministeri’’.
On totta, että aktiivisella, kielitaitoisella ja asiantuntevalla mepillä on enemmän valtaa EU-lainsäädännössä kuin kansallisella ministerillä. EU:n päätökset vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteen, oli kyse pullon korkeista, kansainvälisestä kaupasta, ympäristöstä, maataloudesta, turvallisuudesta tai muista avainkysymyksistä.
Mielikuva, ettei Suomella ole painoarvoa Brysselin päätöksenteossa, on väärä. Pienestä väestömäärästä ja rajallisista resursseista huolimatta meillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi EU:n ytimessä. Vaikka Euroopan mepit ovat osa suurempaa koalitiota, on meillä valta valita edustajia, jotka ovat kykeneviä puolustamaan etujamme EU:n päätöksenteossa. Tämä ei tarkoita vain vahvaa ääntä talouskysymyksissä, vaan myös arvojemme ja identiteettimme puolustamista.
On aika herättää kansallinen kiinnostus ja osallistua EU-vaaleihin. Jokainen ääni luo tulevaisuutta ja jokainen äänestäjä on merkittävä tekijä Suomen ja koko Euroopan tulevaisuudelle. Äänestämällä osoitamme sitoutumisemme demokratiaan, kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteiseen tulevaisuutemme Euroopassa.
Suomesta on ehdolla jälleen laaja kirjo loistavia ehdokkaita. Toivon, että kevään aikana käydään hyvää realistista keskustelua EU:n tulevaisuudesta ja äänestyspäätöstä tehdessä pohditaan myös ehdokkaan kykyä toimia parlamentissa. Suuri työ tehdään myös käytävillä. Stubbia lainaten: ’’EU-parlamentti ei ole jäähdyttelijöille eikä viihdyttelijöille, vaan kiihdyttelijöille’’.