Pelastaja: Nuorena Sakke Py­hä­jär­vi ajat­te­li ole­van­sa kuo­le­ma­ton, mutta omien lasten syntymä pani pe­las­ta­jan arvot uu­sik­si: "Meillä jo­kai­sel­la on antaa vain se sata pro­sent­tia"

Seksuaalisuus: On­ly­Fan­sin tuot­toi­suus tuli yl­lä­tyk­se­nä ja nyt Marika Fin­ger­roos suuntaa sek­si­vä­li­nei­den kas­va­vil­le mark­ki­noil­le

Pääkirjoitus: Hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen ki­ris­tä­mi­sen lyk­kää­mi­nen lykkää myös on­gel­man rat­kai­se­mis­ta – kei­no­te­koi­ses­ta am­mat­ti­ra­jo­jen ra­ken­te­lus­ta on luo­vut­ta­va pi­kim­mi­ten

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Isää suun­nat­to­mas­ti kai­va­ten

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta Suomeen. Sotaa kesti 105 päivää ja se päättyi Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.12.1939. Nyt kun sodasta on kulunut 81 vuotta, muistelen, isäni kohtaloa sodan melskeessä.

Vanhempani asuivat nykyisellä luovutetulla alueella vanhassa Sallassa Sovakylässä kauniin Kuopsujärven rannalla, jota myös Kurvisen järveksi kutsuttiin. Nuoressa perheessä oli neljä lasta, joista olin toiseksi nuorin. Isäni Väinö Kurvinen oli sodan alkaessa 26-vuotias. Hän astui reservin sotamiehenä 10.10.1939 Kuusamossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Joukko-osasto oli ErP.16, jonka 3. komppania ja 4. joukkue oli isäni sijoituspaikka.

Tavanomaista sotilaiden harjoittelua, varustelua ja touhua riitti siihen saakka, kun tilanne kiristyi ja tuli käsky siirtyä Suomussalmen suuntaan. Siellä tilanne oli tukala.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.