Vahvistettujen influenssatartuntojen määrä on laskenut sitten joulukuun. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin joulukuun puolivälin ja lopun tienoilla enimmillään reilut 130 influenssa A -tapausta viikossa, kun tammikuun puolivälin jälkeen määrä on ollut tästä vain alle kymmenesosa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Niina Ikonen tosin painottaa, että vahvistetut tartunnat ovat "vain jäävuoren huippu". Virusta kiertää paljon enemmän kuin mitä laboratoriovarmennettuja tapauksia kirjataan.
– Sitä, että hengitystieinfektiopotilas menee terveydenhuollon vastaanotolle ja hänestä otetaan näyte, tapahtuu hyvin harvoin. Monesti tauti sairastetaan kotona ja jos vastaanotolla käydään, siellä ei oteta laboratoriovarmennettavaa näytettä.
Viime influenssakauteen eli talveen 2020–2021 verrattuna tartuntoja on ollut enemmän, mutta pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna määrä on vähäinen.
Määrä voi lähteä uuteen nousuun
Ikonen kertoo, että pandemiaa edeltävänä aikana yksittäisiä influenssalöydöksiä raportoitiin usein jo lokakuun alussa, ja epidemian huippu ajoittui useimmiten helmi–maaliskuulle. Nyt tartuntojen määrä lähti laskemaan jo parin viikon nousun jälkeen.
Vielä on liian aikaista sanoa, että influenssaepidemian huippu olisi ohitettu. Kun koronarajoituksista aletaan luopua ja kontaktit lisääntyvät, influenssaviruskin saattaa lähteä liikenteeseen.
– Tavanomaisessakin influenssaepidemiassa on epidemiakausittaisia vaihteluja siinä, milloin epidemia alkaa, mitä viruksia on liikkeellä, miten kauan epidemia kestää ja miten voimakas se on.
Tartuntamäärät voivat Ikosen mukaan olla vähäisiä senkin vuoksi, että poikkeavassa tilanteessa testejä saatetaan tehdä vähemmän. Tartuntatautirekisteriin ei tule tietoa tehtyjen testien määrästä vaan ainoastaan varmennetut tapaukset, joten positiivisten löydösten osuutta kaikista testatuista ei tiedetä.
– Jos olisi paljon testattuja mutta vain yksittäisiä tartuntoja, se osoittaisi, ettei tartuntoja ole niin paljon, Ikonen sanoo.