Inf­laa­tio rie­pot­te­lee maas­to­hiih­toa – Hin­to­jen nousu vai­keut­taa Hiih­to­lii­ton maa­jouk­kue­ve­tois­ta toi­min­taa

Pyörien päälle siirtynyt Suomen huoltorekka on oma menoeränsä hiihtomaajoukkueiden kasvavissa kustannuksissa.

Kuva: Jussi Leinonen

Hintojen nousu koettelee urheilua kuten muuta yhteiskuntaa. Hiihtoliiton maajoukkuevetoisissa lajeissa, varsinkin maastohiihdossa, liikutellaan isoja joukkueita, joten inflaatio näykkii liittoa kipeästi ja joka suunnalta.

Ismo Hämäläinen kantaa Hiihtoliiton toiminnanjohtajana vaikeuksista kuormansa.

– Hintojen nousu kiertyy toimintaamme montaa kautta. Se näkyy kaikkialla, Hämäläinen kertoo.

– Matka-, hotelli- ja ruokailukustannukset eli kaikki kilpailuihin osallistumisen kulut nousevat ja vaikuttavat.

Tilannetta on vaikea hallita, kun edessä on tiivis kilpailukausi, joka edellyttää tiivistä reissaamista suurin joukkuein. Merkittäviä säästökohteita ei juuri ole.

– Kustannustilanne kiertyy kertautuvasti kokonaisuuteen. Se on yhtälön haaste, Hämäläinen vahvistaa.

Lisäksi maajoukkuevetoinen valmennus perustuu leiritykseen, joka toteutetaan hiihdossa pääsääntöisesti ulkomailla.

Aina tilanteen mukaan

Kansainvälinen hiihto- ja lumilautailuliitto FIS siunaa kauden kilpailukalenterin loppuviikosta. Maastohiihdon 24 kilpailun maailmancupin on määrä alkaa marraskuun lopulla Rukalla ja päättyä maaliskuussa Lahteen.

Ohjelmasta ei voi käytännössä tinkiä.

– Vaikea tilanne, kun kustannukset nousevat ja kilpailukalenteri on samanaikaisesti laaja. Eli hinnat ovat nousussa, ja toimintaa on paljon. Tämä on se ratkaistava yhtälö, Hämäläinen tiivistää.

– Vastakkain on kaksi asiaa, kustannuspuolen nousu ja toisaalta sisään tulevan rahan määrä. Pitää miettiä kumppaneidemme tilannetta, tulevia rahavirtoja ja onko siellä paineita jompaankumpaan suuntaan. Yleensä tässä tilanteessa paine on siihen suuntaan, että tuki pienenisi.

Tilanne on tuttu, vain tavallista kiperämpi.

– Toisaalta meidän täytyy aina elää suhdanteiden mukaan, Hämäläinen lisää.

Joustoa ei tahdo löytyä

Helppoa ratkaisua ei ole, sillä FIS:n säännöissä on niukasti joustovaraa.

– Joukkue voi jättää yhden cuptapahtuman väliin, mutta toisesta poisjäännistä tulee jo sanktio, Hämäläinen muistuttaa.

– Kustannuspaine iskee sitäkin kautta, ettei poisjäänti ole relevantti vaihtoehto.

Edes joukkueiden supistaminen ei ratkaisisi ongelmaa. Esimerkiksi huoltoryhmä tarvitsee toimiakseen tietyn minimimäärän henkilöstöä.

– On tietty staffi, joka tarvitaan pientäkin leiri- tai kilpailuryhmää varten, mutta se riittää tiettyyn rajaan myös isommalle ryhmälle. Eli leiriryhmän karsiminen olisi tehotonta, Hämäläinen jatkaa.

– Lähtökohtaisesti etenemme siis valmennuksen rakentamien suunnitelmien mukaan.

Järjestäjät suojelevat tapahtumiaan

Maailmancup tuskin kutistuu lähivuosina, mutta Hämäläinen katsoo välttämättömäksi vähentää matkustelua. Hän toivoo, että kilpailukalenteriin tulisi Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan kiertueet, joiden avulla lennot vähenisivät.

Jokainen kilpailujärjestäjä kuitenkin varjelee tapahtumaansa.

– Kustannuspaine näkyy myös kisojen järjestelyissä, mutta kaikki haluavat pitää kilpailunsa. Ne ovat näkyvyyden ansiosta isoja tulonlähteitä maajoukkueille.

Kasaantuneista vaikeuksista huolimatta Hämäläinen näkee hiihtolajien tulevaisuuden valoisana Suomessa, sillä perusta on jykevä kuuden Pekingin olympiakisoissa saavutetun mitalin ansiosta.

– Meillä on erinomaiset urheilijat, kasvava määrä kumppaneita, paljon tv-aikaa ja hyvät katsojaluvut. Katson luottavaisena tulevaisuuteen, Hämäläinen korostaa.