Immo Kuutsan vuosikausien ajan humoristisesti toistama toive oli, että taivaassa olisi lunta. Jos tuonpuoleisessa on luminen kolkka, 87-vuotiaana kuollut Kuutsa on nyt epäilemättä siirtynyt sinne. Kuolinuutisen kertoivat Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat.
Kuutsa oli suomalaisen maastohiihdon 1970- ja 1980-lukujen kultakauden keskeinen valmentaja. Hän oli intohimoinen hiihtomies, joka johti joukkueensa mitalisateeseen, esiintyi milloin räväkästi, milloin savolaisen ovelasti ja humoristisestikin päälaelleen tarkasti asetellussa tavaramerkkikampauksessa – ja joutui kauan valmennusuransa jälkeen vastaamaan kysymyksiin menestyksen salaisuudesta.
Kuutsa tunnettiin henkeen ja vereen hiihtomiehenä, mutta hänen ensimmäinen lajinsa oli jalkapalloilu. Siitä savolaispoika innostui, kun oli nähnyt Kuopion Palloseuran Aulis Rytkösen taituruutta.
Kuutsan hiihtoinnostus alkoi talvella 1952, kun hän kuunteli radiosta, miten miesviestijoukkue sekä Veikko Hakulinen ja Lydia Wideman henkilökohtaisilla matkoilla sivakoivat Suomelle Oslon olympiakisoista kolme kultaa.
– Kun hain radioselostuksen jälkeen kasvattiäidilleni vettä kaivolta, haaveilin, että voitan aikuisena arvokisoissa 18 kilometriä, viisikymppisen ja viestin, Kuutsa sanoi STT:n 80-vuotishaastattelussa 2017.
Kuutsa kouluttautui voimistelunopettajaksi Helsingin yliopistossa ja työskenteli pitkään opettajana Iisalmessa. Hänen oppilaidensa joukossa olivat muun muassa tuleva keskustapoliitikko Seppo Kääriäinen ja tuleva F1-maailmanmestari Keke Rosberg, joka sai Kuutsan kertoman mukaan arvosanaksi yhdeksikön, koska teki voltin takaperin.
Opettajan virastaan Kuutsa tosin vietti 19 vuotta virkavapailla valmennuskiireidensä takia. Maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajaksi hän nousi 1972.
"Kantani on täysin kielteinen"
Kuutsan 1985 asti jatkuneella päävalmentajakaudella suomalaiset hiihtäjät voittivat 18 olympia- ja 17 MM-mitalia. Hänen päävalmentajakautensa huippukohtiin kuuluivat miesten viestijoukkueen olympiakulta 1976, Lahden MM-kotikisoissa 1978 Immon enkeleiksi nimettyjen naishiihtäjien menestys ja Sarajevon olympialaiset 1984, jolloin Marja-Liisa Hämäläinen voitti kolme olympiakultaa.
Kuutsa palkittiin Vuoden valmentajana 1978, ja lisäksi hän sai liikuntaneuvoksen arvonimen ja Pro Urheilu -mitalin.
Kuutsan päävalmentajakauden lopussa luistelutyylin kehitys mullisti maastohiihdon. Hän toimi vielä Ampumahiihtoliiton valmennuksen johtajana ennen kuin jättäytyi pois aktiivivalmennuksesta.
Jälkikäteen Kuutsan menestystä tuoneita menetelmiä kyseenalaistettiin.
Maastohiihtomaajoukkueeseen 1970-luvulla kuulunut Kaija Härkin puhui dopingin käytöstä Arto Halosen dokumenttielokuvassa Sinivalkoinen valhe vuonna 2012 ja palasi aiheeseen Karjalainen-sanomalehdessä 2020.
– Immo oli veridopingin guru, mutta hän ei tule tunnustamaan sitä koskaan, Härkin sanoi tuolloin.
Kuutsa kiisti useaan kertaan dopingepäilyt.
– Kantani siihen on täysin kielteinen, paninhan aikoinaan pystyyn suomalaisen dopingtestauksen. Omatunto on puhdas, en ole johtanut ketään dopingin pariin, Kuutsa sanoi STT:lle 2017.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 27.4.2025 kello 12:35.
