Il­mas­ton­muu­tos uhkaa tun­tu­ri­sam­ma­lia

Lumenviipymät ja jäätiköt hupenevat koko Euroopassa. Suomen Käsivarren suurtunturit ovat merkittävä esiintymisalue monelle Euroopassa uhanalaiselle lumenviipymiä tarvitsevalle arktis-alpiinisille sammallajille. Esimerkiksi napakinnassammal Scapania spitsbergensis on Suomessa vaarantunut (VU) ja koko EU:n alueella erittäin uhanalainen (EN). Muita esimerkkejä lumenviipymistä riippuvaisista sammalista ovat paljakkakinnassammal Scapania kaurini, joka on Suomessa erittäin uhanalainen (EN) ja äärimmäisen uhanalainen (CR) tunturikehräsammal Moerckia blyttii. Kuvassa heinäkuista tunturimaisemaa Mallan luonnonpuistosta Kilpisjärveltä.
Lumenviipymät ja jäätiköt hupenevat koko Euroopassa. Suomen Käsivarren suurtunturit ovat merkittävä esiintymisalue monelle Euroopassa uhanalaiselle lumenviipymiä tarvitsevalle arktis-alpiinisille sammallajille. Esimerkiksi napakinnassammal Scapania spitsbergensis on Suomessa vaarantunut (VU) ja koko EU:n alueella erittäin uhanalainen (EN). Muita esimerkkejä lumenviipymistä riippuvaisista sammalista ovat paljakkakinnassammal Scapania kaurini, joka on Suomessa erittäin uhanalainen (EN) ja äärimmäisen uhanalainen (CR) tunturikehräsammal Moerckia blyttii. Kuvassa heinäkuista tunturimaisemaa Mallan luonnonpuistosta Kilpisjärveltä.
Lumenviipymät ja jäätiköt hupenevat koko Euroopassa. Suomen Käsivarren suurtunturit ovat merkittävä esiintymisalue monelle Euroopassa uhanalaiselle lumenviipymiä tarvitsevalle arktis-alpiinisille sammallajille. Esimerkiksi napakinnassammal Scapania spitsbergensis on Suomessa vaarantunut (VU) ja koko EU:n alueella erittäin uhanalainen (EN). Muita esimerkkejä lumenviipymistä riippuvaisista sammalista ovat paljakkakinnassammal Scapania kaurini, joka on Suomessa erittäin uhanalainen (EN) ja äärimmäisen uhanalainen (CR) tunturikehräsammal Moerckia blyttii. Kuvassa heinäkuista tunturimaisemaa Mallan luonnonpuistosta Kilpisjärveltä.
Kuva: Kimmo Syrjänen

Suuri osa maamme sammallajeista kärsii ilmastonmuutoksesta. Eniten uhanalaisia sammalia on tunturipaljakoilla ja kalkkikallioilla, missä noin puolet kummankin elinympäristön sammalista on uhanalaisia.

Sammalten elinolosuhteita on heikentänyt etenkin ilmastonmuutos, metsien talouskäyttö ja vesitalouden häiriintyminen ojitusten vuoksi.