Työelämän ikäsyrjintä on ollut paljon julkisuudessa, mutta ikäsyrjintää on muuallakin, ja vieläpä enemmän. Mitä iäkkäämmistä ihmisistä on kyse, sitä enemmän he joutuvat ikäsyrjinnän kohteiksi, ja aivan arkisissa asioissa – esteettömyydessä on vielä paljon puutteita.
Jopa kaduilla liikkuminen on vaikeaa huonojalkaisille, kun teiden ja jalkakäytävien auraus ja liukkauden torjunta on huonosti hoidettu. Hoivapalveluista joudutaan tinkimään ja niin edelleen. Yhteiskuntaamme digitalisoidaan hurjaa vauhtia kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Siinäkin prosessissa ikäihmiset unohdetaan.
Vanhusasiavaltuutetun raportissa todetaan: ”Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja reilusti yli 300 000 iäkästä. Lisäksi kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa muiden tukea, kun he asioivat sähköisesti. Vuonna 2022 internetiä ei ollut koskaan käyttänyt 65–74-vuotiaista joka kymmenes ja 75–89-vuotiaista joka kolmas. 85–100-vuotiaista noin 70 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä.”
Tämä näkyy muun muassa kaupoissa. Erikoistarjouksia pääsee hyödyntämään vain lataamalla kauppaketjun appi, ilman sitä alennusta ei saa. Miten digitaidoton ikäihminen latailee mitään appeja? Miten hän pääsee katsomaan Omakantaan terveystietojaan tai labratuloksiaan? Miten hän ostaa junalipun, kun asemilla tai kaikissa junissa ei ole enää lipunmyyntiä? Sama koskee pankkipalveluja, lääkäri- ja labra-aikojen varausta sekä verotietoja.
Valtion viralliset tiedotteet ovat siirtymässä digitallisiksi. Paperiset tiedotteet saa vain erikseen tilaamalla. Mistä digitaidoton ne voi tilata?
Päivittäin televisiossakin jokaisella kanavalla mielenkiintoisista uutisista luetaan vain otsikko ja kerrotaan, että lisää tuosta saa lukea nettisivuiltamme. Siis myös digitaidoton ikäihminen?
Digikoulutuksia järjestetään, mutta ikäihmisillä, joilla ei ole välineitä eikä minkäänlaista kokemusta aiheesta, kynnys koulutukseen lähtemiseen on korkea. He tarvitsevat henkilökohtaista lähiopetusta riittävän hitaalla tahdilla ja moneen kertaan toistaen, että ehtisivät omaksua uutta tietoa ja taitoa. Tällaista digikoulutusta on tarjolla liian vähän.
Lisäksi ikäihminen pitäisi osata myös motivoida digioppimiseen vaikka näyttämällä ja järjestämällä helppoja videoyhteysmahdollisuuksista lapsenlapsiin.