Ikä­lo­put val­von­ta­len­to­ko­neet lo­pet­ta­vat len­tä­mi­sen viiden vuoden ku­lut­tua – Suomen ra­ja­tur­val­li­suu­den säi­lyt­tä­mi­nen vaatisi 350 mil­joo­nan ka­lus­to­sat­saus­ta

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

Helsinki
Vuonna 2014 käyttöön otettu vartiolaiva Turva on uusin, isoin ja nykyaikaisin Rajavartiolaitoksen aluksista.
Vuonna 2014 käyttöön otettu vartiolaiva Turva on uusin, isoin ja nykyaikaisin Rajavartiolaitoksen aluksista.

Rajavartiolaitoksen valvonta- ja vartiointikalusto vanhenee käsiin. Suomen valtion rajojen valvonnan jatkaminen nykyisellä turvallisuustasolla vaatisi 350 miljoonan euron satsauksen pelkästään kaluston uusimiseen.

Esimerkiksi Rajan nykyisten valvontalentokoneiden käyttöikä päättyy viiden vuoden kuluttua.

– Vuonna 2025 Rajalla ei ole enää käytössään toimivia lentokoneita eli lentokoneet eivät enää lennä, jos kalustoa ei uusita, sanoi Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen perjantaina vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kahden lentokoneen korvaaminen uusilla maksaa 60 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan 40 vuotta täyttävien ulkovartiolaivojen korvaaminen uusilla huutaa 240 miljoonaa euron panostusta. Maa- ja merirajojen 30 vuotta vanhan teknisen valvontajärjestelmän päivitys söisi 50 miljoonaa euroa.

Vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), joka kertoi kantavansa huolta Suomen rajaturvallisuuden säilyttämisestä ennallaan. Ohisalo muistutti, että rajavalvonta on sisäisen turvallisuuden kannalta yhtä olennaista kuin poliisitoiminta.

– Rajavartiolaitoksella on vielä ehkä kovempi resurssipaine kuin poliisilla, jonka tarpeita pidetään hyvin aktiivisesti esillä esimerkiksi mediassa ja eduskunnassa, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan prosessi Rajavartiolaitoksen ikälopun kaluston korvaamiseksi on käynnistettävä tällä hallituskaudella. Kiirelistalla kärjessä ovat lentokoneet.

– Lisäksi on selvää, että Rajavartiolaitoksen nykyisen suoritustason turvaaminen jatkossa vaatii tasokorotusta nykyiseen vuosibudjettiin, Ohisalo totesi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön Markku Hassisen mukaan tämä edellyttäisi sitä, organisaation vuosibudjettia korotetaan vähintään 10–15 miljoonalla eurolla.

Rajavartiolaitoksella on käytössään kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta. Ne on valmistettu vuonna 1995, joten koneet täyttävät viiden vuoden kuluttua 30 vuotta.

Molemmilla lentokoneilla lennetään noin 1 000 tuntia vuodessa.

Vuonna 2019 käytöstä poistui huonokuntoinen ulkovartiolaiva Merikarhu, ja viiden vuoden päästä käyttöikänsä päässä on myös kaksi 40 vuotta täyttävää vartiolaivaa, Uisko ja Tursas.

Rajavartiolaitos toivoo saavansa kolmen laivan tilalle kaksi alusta.

Rajojen valvonnan lisäksi ulkovartiolaivojen tehtävänä on muun muassa merialueilla tapahtuva öljyntorjunta.

– Nykyinen tekninen valvontajärjestelmä esimerkiksi itärajalla on 30 vuotta vanhaa, epätarkkaa ja epäluotettavaa, Hassinen sanoo.

Toimiva tekninen rajavalvontajärjestelmä vastaa 150 rajavartijan työpanosta vuosittain.