Ikääntyvät astmaa sairastavat kokevat, että heidän on vaikea saada vastaanottoaikaa lääkärille tai hoitajalle. Seurantakäyntejä tarvitaan, jotta astman huono tasapaino ei alentaisi toimintakykyä
Nykyisin astman hoitoon on tehokkaita lääkkeitä, ja hyvällä omalla hoidolla sekä terveellisillä elämäntavoilla voidaan vaikuttaa astman oireiluun. Tasapaino ei synny ilman, että perusterveydenhuollossa suunnitellaan ja sovitaan yhdessä sairastavan kanssa omahoidon toteuttamisesta, säännöllisestä seurannasta sekä ohjauksesta ja tuesta.
Me järjestöt jaamme ajankohtaista tietoa arjesta astman kanssa, mahdollistamme toisten samassa tilanteessa olevien kohtaamisen, pidämme astmaatikkojen puolia ja annamme neuvontaa arjen haasteisiin liittyvissä asioissa. Astmatietoviikkoa vietetään 1.–7.5., jonka aikana tarjoamme toimintaa erityisesti ikääntyville astmaa sairastaville.
Astma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmiseen erityisesti ikääntyessä. Onnistunut hoito tulee varmistaa niin inhimillisestä näkökulmasta kuin yhteiskunnallisesti kustannustehokkaana keinona.
Yli 60-vuotiaista astmaa sairastaa naisista 16,6 ja miehistä 10 prosenttia. Astman ja allergian kustannukset olivat 1,5–1,8 miljardia euroa 2018. Kyse on pitkäaikaisesta kansantaudista, jonka merkitys kansantalouteen on suuri.
Ikääntyvän astma kannattaa tunnistaa ja hoitaa hyvin, jotta happi kulkee. Hyvä toimintakyky mahdollistaa aktiivisen elämän harrastaen, liikkuen ja sosiaalisesta elämästä nauttien.
Kirjoittaja on Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja.