Sää: Sulat tiet jää­ty­vät, lunta sataa ja ajokeli muuttuu huo­nok­si, va­roit­taa Il­ma­tie­teen laitos – paitsi Lapissa

Kysyimme: Heikki Autto lait­tai­si Ro­va­nie­men si­joi­tus­va­ral­li­suu­den Lapin kor­kea­kou­lu­kon­ser­niin – ky­syim­me Ro­va­nie­men kan­sa­ne­dus­ta­ja-val­tuu­te­tuil­ta kom­ment­tia Ro­va­nie­men si­joi­tus­sot­kus­ta

Aluevaalien vaalikone: Katso sopiva ehdokas täältä

Ikä ei hidasta har­ras­ta­mis­ta - 90-vuo­tias Kerttu Heik­ki­nen kas­vat­taa vi­han­nek­sia ja kukkia sekä omaksi että muiden iloksi

Kerttu Heikkiselle on myönnetty ajokortti 95-vuotiaaksi asti. Hän kierteli tekemässä hengellistä vankilatyötä ennen kuin koronarajoitukset sulkivat pääsyn vankiloihin.
Kerttu Heikkiselle on myönnetty ajokortti 95-vuotiaaksi asti. Hän kierteli tekemässä hengellistä vankilatyötä ennen kuin koronarajoitukset sulkivat pääsyn vankiloihin.
Kuva: Suvi Pirinen

Orvokit kukkivat Keminmaan Laurilan vanhustentalojen rivitaloasunnon pihassa. Naapureidenkin ihastelema piha erottuu selvästi muista rivitaloalueen pihoista kukkaloistollaan. Kerttu Heikkinen on kasvattanut kukkia ja vihanneksia koko ikänsä, eikä vanhustentaloon muuttaminen ole lopettanut harrastusta.

–Koen, että nämä antavat tässä vaiheessa jotain tehtävää. Haluan kasvattaa näitä myös muiden asukkaiden iloksi, koska täällä on myös huonokuntoisia asukkaita. Korona-aikana monet vanhukset ovat jääneet vain sisälle pieniin asuntoihinsa, toivoisin, että he huomaisivat, että rivitalossakin voi pitää vaikka pientä puutarhaa, Heikkinen sanoo.

Värililja vaatii pitkän kasvatuksen mukulasta. Heikkinen on laittanut sen kasvamaan puolivälissä maaliskuuta.
Värililja vaatii pitkän kasvatuksen mukulasta. Heikkinen on laittanut sen kasvamaan puolivälissä maaliskuuta.
Kuva: Suvi Pirinen

Heikkisen etupihaa koristaa kukkien väriloisto, takapihalla kasvaa hyötykasveja. Omista perunoista riittää syötävää pitkälle syksyyn, lisäksi pihalla kasvaa salaattia, porkkanoita, lehtikaalia, hernettä ja tilliä, sekä pari marjapensasta, joista yksi lähti mukaan jo edellisestä asunnosta.

–Perunat alkavat olla jo melkein liian isoja. Niiden ei kyllä tarvitsisi kasvaa enempää, kun jokaisessa ruukussa niitä on useampi, Heikkinen nauraa.

Perunat on idätetty sisällä aikaisin keväällä. Kun ilmat ovat lämmenneet tarpeeksi huhti-toukokuun vaihteessa, Heikkinen on alkanut siirtää niitä päivisin ulos. Tekemistä pienen puutarhan pitämisessä riittää.

–Kyllä siihen menee sellainen kolmasosa päivästä varsinkin keväällä kun alkaa perustamaan puutarhaa. Ja kyllä nytkin menee aikaa kastelemiseen, varsinkin kun kesä on ollut näin kuuma, Heikkinen miettii.

Pelargoniat on kasvatettu edellisen vuoden pistokkaasta maaliskuun puolivälistä alkaen.
Pelargoniat on kasvatettu edellisen vuoden pistokkaasta maaliskuun puolivälistä alkaen.
Kuva: Suvi Pirinen
Kerttu Heikkinen haluaa ilahduttaa kasvattamillaan kukilla myös naapureita.
Kerttu Heikkinen haluaa ilahduttaa kasvattamillaan kukilla myös naapureita.
Kuva: Suvi Pirinen

Maatilan kasvatti

Alunperin Kainuun Puolangalta kotoisin oleva Kerttu Heikkinen on asunut maatilalla suurimman osan elämäänsä, joten kasvien kasvattaminen on verissä.

–Mentyäni naimisiin tein päätöksen, että jään kotiin hoitamaan lapsia ja kotitilaa. Tein aivan kaiken itse: ompelin kenkiä lukuun ottamatta kaikki vaatteet ja tein kaiken ruoan alusta asti. Viljelimme suurimman osan ruoastamme itse, poimin marjoja ja karjaakin meillä oli.

Kotitarveviljelyn lisäksi Heikkinen on myös myynyt kasvattamiaan kasviksia ja kukkia torilla toistakymmentä vuotta. Viime vuosina hän on tehnyt lastenlasten puolisoille morsiuskimput, ja askarrellut myös surulaitteita hautajaisiin sekä vienyt kukat oman kirkkonsa alttarille.

Kerttu Heikkinen kasvattaa rivitaloasuntonsa takapihalla perunoita, salaattia, porkkanoita, lehtikaalia, hernettä, tilliä, viinimarjoja ja karviaisia.
Kerttu Heikkinen kasvattaa rivitaloasuntonsa takapihalla perunoita, salaattia, porkkanoita, lehtikaalia, hernettä, tilliä, viinimarjoja ja karviaisia.
Kuva: Suvi Pirinen
Orvokki on herkkä kuumuudelle, joten Heikkinen siirtää sen päivisin pois auringonpaisteesta.
Orvokki on herkkä kuumuudelle, joten Heikkinen siirtää sen päivisin pois auringonpaisteesta.
Kuva: Suvi Pirinen

Usko on voimanlähde

Puutarhanhoidon lisäksi Heikkisellä riittää energiaa muihinkin harrastuksiin.

–Luen paljon hengellistä kirjallisuutta ja kudon. Varsinkin talvisin mielelläni kuuntelen radiota ja kudon samalla tuntikausia.

Liikunta kuuluu myös olennaisena osana arkeen. Heikkinen käy muutaman kerran viikossa kävelyllä joko rollaattorin tai potkupyörän avulla.

–Kierrän yleensä kolmen kilometrin lenkin Kallijärven rannalla. Ihan kunnon käveleminen on tärkeää selälle, se hoitaa parhaiten ja pitää selän kunnossa, Heikkinen kertoo.

Marjastaminen on kuitenkin lempiharrastus. Viime kesän retkiltä kertyi mukaan 50 litraa mustikkaa.

–Hillaa en enää viitsi lähteä keräämään, ettei minua jouduttaisi alkaa etsimään maastosta, Heikkinen vitsailee.

Kysyttäessä, mikä on 90 vuotta täyttävän Heikkisen hyvän kunnon salaisuus, on vastaus selvä.

–Se on Taivaan Isän huolenpitoa, pappisystävä sanoi, että sinulla on vielä tehtävä maan päällä. Meidän suvun geeneissä ei ole mitään erikoista, mikä selittäisi pitkää ikää tai hyvää kuntoa, Heikkinen sanoo.

Usko onkin Heikkisen elämässä suurin asia joka kannattelee, ja oma seurakunta on tärkeä voimanlähde. Usko näkyy myös Heikkisen rakkautena luontoon ja kukkiin.

–Uskon, että kaikki kaunis täällä maan päällä, kuten kukat ja pohjoisen maisemat, on Jumalan antama lahja meille ihmisille. Ihmiset eivät vain aina osaa arvostaa sitä. Minulle Jumala näyttäytyy erityisesti luonnossa, Heikkinen sanoo.

Kerttu Heikkinen kokee, että Jumala puhuu hänelle Raamatun lisäksi myös esimerkiksi kukkien kautta.
Kerttu Heikkinen kokee, että Jumala puhuu hänelle Raamatun lisäksi myös esimerkiksi kukkien kautta.
Kuva: Suvi Pirinen
Ruusuja arvostetaan niiden ulkonäön ja tuoksun takia, mutta niillä on myös hyötykäyttöä.
Ruusuja arvostetaan niiden ulkonäön ja tuoksun takia, mutta niillä on myös hyötykäyttöä.
Kuva: Suvi Pirinen
Samettikukka kestää hyvin aurinkoa ja kuivuutta. Heikkinen on kasvattanut ne edelliskesän siemenistä.
Samettikukka kestää hyvin aurinkoa ja kuivuutta. Heikkinen on kasvattanut ne edelliskesän siemenistä.
Kuva: Suvi Pirinen
Suuntauksena senioriystävälliset korttelit
Suvi Pirinen

Lähitulevaisuudessa ikääntyneiden määrä tulee nousemaan, ja se asettaa haasteita palveluasumisen suunnitteluun. Kansallisen strategian mukaisesti palveluja pyritään kehittämään niin, että vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona. Uudenlaisia asumisratkaisuja pyritään kehittämään joka puolella maata.

–Kemissä tämä tavallinen palveluasuminen on selkeästi yksi sellainen, mitä tänne tarvitaan lisää. Olemme tehneet ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa, ja sinne on kirjattu ajatuksia jatkosta. Tarvitsemme erityyppisiä vaihtoehtoja asumiselle, erityisesti haetaan erilaisia esteettömiä asumisratkaisuja, kertoo Kemin kaupungin hoiva- ja hoitotyönjohtaja Rita Oinas.

Uutena käsitteenä Suomessa on lanseerattu välimuotoinen asuminen, joka tarkoittaa esteetöntä asumista, johon saa hoivaa ja palveluita oman tarpeen mukaan.

–Siinä on erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Se voi olla esimerkiksi sellaista yhteisöllistä asumista, jossa asukkailla on jotain yhteistä tekemistä ja tiloja siinä talossa. Se voi olla perhehoitoa, tai se voi olla tällaisia senioritalo- tai palvelutalotyyppisiä ratkaisuja, mihin sitä hoivaa ja palvelua toteutetaan yksilöllisesti, Oinas kertoo.

Toinen asia, johon on viime aikoina alettu kiinnittää huomiota, on vanhusten kotona asumisen tukeminen suunnittelemalla niin sanottuja ikäystävällisiä asuinalueita.

–Pyrkimyksenä olisi, että ikääntyneiden asumis-, ja elinympäristöt olisivat sellaisia, että kävelymatkan päässä olisi kauppoja ja mielekästä tekemistä. Eli kunnat huomioisivat omissa suunnitelmissaan tällaisen ikäystävällisyyden ja muistiystävällisyyden, jotta ihmiset saisivat ikääntyä siellä, missä he ovat tottuneet aikusikänsä asumaan.

Kemissä tämän tyyppistä ratkaisua on kehitelty Ympäristöministeriön tukemassa Ikävihreä Pruntsi -hankkeessa.

–Sauvosaaressa Pruntsin kortteleiden alueella asuu paljon ikääntyneitä. Siihen ollaan parantamassa rakennuskantaa. Kortteliin tulee sekä esteettömiä vuokra-asuntoja, palveluasumista että tehostettua palveluasumista. Asukkaiden arkea halutaan parantaa ympäristöllä ja yhteisöllisyydellä. Meillä on aluesuunnittelija suunnittelemassa pihat, rakennusten väliset kulkuväylät ja koko alueen niin, että alueella pääsee liikkumaan esteettömästi, Oinas kertoo