Rovaniemen kaupungintalon 220 työpisteestä lähes neljännes on tyhjillään marraskuun loppuun mennessä.
Noin 50 ihmistä on muuttanut tai muuttaa väliaikaisiin työtiloihin muualle, koska eivät terveyssyistä pysty olemaan kaupungintalolla.
Yksi heistä on henkilöstöpäällikkö Ville Urponen .
Koko henkilöstöpalvelujen yksikkö muutti kesäkuussa yksityisiin toimistotiloihin Rovakadulle, lähelle kaupungintaloa.
Yhdeksän hengen joukko on nyt ensimmäistä kertaa yhdellä koolla vuoden 2013 jälkeen, jolloin ensimmäiset joutuivat lähtemään kaupungintalolta.
–Itsellänikin on ollut hengitysoireita. Kaikki meidän yksikössä eivät ole niistä kärsineet, mutta täytyy ottaa huomioon, miten työt on järkevä järjestää, että toiminta sujuu.
Tiedossa on jo kaksi muutakin kokonaista yksikköä, jotka muuttavat muualle.
20 muuttaa Neveen
Viestintäpalvelut sekä laki ja hankinta -yksikkö siirtyvät marraskuun kuluessa Revontulikeskukseen, missä kaupungin omistama Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Neve) on vuokralla.
Muuttajia on noin 20 henkeä. Neve tiivistää omia toimintojaan, jotta tulijat mahtuvat.
–Lisäksi on yksittäisiä henkilöitä, jotka tekevät etätöitä kotoaan tai joille on haettu korvaavat tilat muualta.
Oireilijat eivät lopu tähän, vaan ulkopuolisia työtiloja tarvittaisiin lisää.
–Työnantajalla on velvollisuus huolehtia turvallisista työolosuhteista. Näihin on pakko reagoida, Urponen sanoo, mutta lisää, ettei ole ihan helppoa löytää työtiloja koko joukolle keskustan läheltä.
Remontti etuajassa
Sisäilmaongelmat pakottivat aikaistamaan 1988 valmistuneen kaupungintalon peruskorjausta. Laskennallisesti oli ajateltu, että se olisi edessä vasta 2025–2027.
Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Tilaliikelaitokselle rahat remontin hankesuunnitteluun 2017–2018. Toteutus on vuosina 2019–2021.
–Nyt mietitään erilaisia väistötiloja varmaan yksikkö kerrallaan ja ollaan avoimia kaikille vaihtoehdolle. Jollei muuta löydy, niin yksi vaihtoehto on väliaikainen tilaelementti, Tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala sanoo.
Mikään katastrofaalinen homepesä kaupungintalo ei ole. Se kävi ilmi 2015 tehdyssä kuntotutkimuksessa.
–Ehkä suurin haaste sisäilman kannalta on, että siellä on mineraalivillakuitua, Latvala selvittää.
1980-luvun käytäntö
Hän korostaa, ettei se ole rakennusvirhe, vaan mineraalivillaa on 1980-luvun rakennusmääräysten mukaan saanut käyttää eristeenä.
Sitä on ollut kaupungintalolla muun muassa kanavien paloeristeenä, äänenvaimentimissa ja alakatoissa ääneneristysmateriaalina.
–Käytäviltä, kokoushuoneista ja osasta työhuoneita villa on jo poistettu, mutta jotkut kokevat silti oireita eri puolilla rakennusta.
Kuntotutkimuksesta kävi ilmi myös muita isoja remonttitarpeita, kuten räystäsrakenne. Se saattaa päästää vettä seinäelementtien väärälle puolelle.
–Hankesuunnittelussa kaikki tutkitaan vielä tarkemmin.
Kerralla vai vaiheittain?
Vaikeuskerrointa tuo se, että kaupungintalo on Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelema.
Latvala olettaa, että A-siiven tilat, kuten valtuustosali, muut kokoustilat, aulat ja pääsisäänkäynti täytyy remontissa palauttaa entiseen asuunsa.
C- ja D-siiven toimistohuoneita kaupunki haluaisi muuttaa erilaisiksi monitilaratkaisuiksi niin, että neliöt saataisiin tehokkaampaan käyttöön.
–Alvar Aalto -säätiö ja Museovirasto otetaan nyt tiivisti mukaan suunnitteluun, että saadaan käsitys, mitä muutoksia voidaan tehdä.
Iso kysymys on, tyhjennetäänkö koko talo kerralla vai remontoidaanko vaiheittain. Se ratkaistaan hankesuunnittelussa.
–Rakennusteknisesti olisi viisasta korjata rakennus kerralla, Latvala sanoo.
Ainakin 20 miljoonaa
Kaupungintalo on osa Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskusta. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Oy, pääsuunnittelijana Elissa Aalto.
Rakennus valmistui 1988. Kerrosalaa siinä on 11 450 neliötä ja työpisteitä 220.
Ensimmäisen kerran työntekijöiden hengitysoireiluja on selvitetty 2013.
Kuntotutkimuksessa 2015 kävi ilmi muun muassa, että sisäilmassa on runsaasti mineraalivillakuitua, joka on peräisin eristeenä ja äänenvaimennusmateriaalina käytetystä mineraalivillasta.
Villaa poistettu, oireet jatkuvat
Ilmanvaihtojärjestelmästä ja käytävien alakatoista on mineraalivilla poistettu tai pinnoitettu 2016. Hengitysoireilu on silti jatkunut.
Löytyi myös muita isoja remonttitarpeita, kuten räystäsrakenne. Se saattaa päästää vettä seinäelementtien väärälle puolelle.
Salaojitus ja muu kosteuden torjunta rakennuksen ympärillä kaipaa parantamista.
Ikkunoiden vesipeltien kallistusta pitäisi jyrkentää, että sade valuu ikkunasta pois päin.
Peruskorjauksen alustava kustannusarviohaarukka lähtee 20 miljoonasta eurosta. Silloin huonetilajärjestystä ei muutettaisi.
Remontin laajuus täsmentyy nyt alkavassa hankesuunnittelussa, jonka aikana tehdään lisätutkimuksia.