Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä ilmeni, että iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Toissa vuonna perhehoitopalvelua sai noin 4 500 iäkästä. Heistä lähes puolet sai omassa kodissaan kiertävää perhehoitoa, ja joka kymmenes asui pitkäaikaisesti perhekodissa.
Toimeksiantosuhteisella perhehoidolla tarkoitetaan Perhehoitoliiton mukaan oman kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevan henkilön hoitamista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä, tai vaihtoehtoisesti perhehoito voidaan järjestää myös hoidettavan kotona.
Perhehoitoa on kaikilla hyvinvointialueilla Pohjanmaata lukuun ottamatta.
– Mutta sielläkin oli viime vuonna jo perhehoitajien valmennuksia käytössä. Eli luultavasti nyt sitten Pohjanmaallakin aloitetaan, jos saadaan rekrytoitua perhehoitajia. Näyttää siltä, että jatkossa jokaisella hyvinvointialueella on perhehoitoa tarjolla ainakin jossain määrin, kertoo erikoistutkija Katja Ilmarinen THL:stä.
Vuonna 2024 perhekoteja oli yhteensä 250 ja kiertäviä perhehoitajia oli 750. Ilmarinen sanoo, että alueittain oli isoja eroja asiakasmäärissä, koska perhehoitajia ja -koteja on eri määrä eri alueilla. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli eniten perhekoteja, 57 kappaletta, kun taas kiertäviä perhehoitajia oli eniten Etelä-Savossa, 194 kappaletta.
Uhat ja mahdollisuudet
Mitä uhkia perhehoidossa mahdollisesti on? Ilmarinen mainitsee, että palvelua voi hidastaa se, jos ei löydy perhehoitajia. Yksi uhka on myös se, ettei valmennetulle perhehoitajalle ole asiakkaita.
– Edellytys on, että hyvinvointialue arvostaa ja näkee perhehoidon roolin. Ja sitten myöntää asiakkuuksia perhehoitoon. Se on edellytys, että perhehoitaja saa toimeentulon siitä, mihin ovat toimintaa suunnitelleet.
Ilmarisen mukaan palvelu on mietittävä tarkasti tarpeen mukaan.
– Siinä on oltava myös varovainen, kun kyseessä on suhteellisen uusi palvelu. Perhehoitajan tullessa kotiin palvelu on mietittävä tarpeen mukaan. Joskus voi olla tarve kotihoidon palvelulle, ja silloin perhehoito ei ole oikea palvelu.
Ilmarinen uskoo, että palvelulle olisi oma paikkansa myös tulevaisuudessa.
– Ikääntyneiden määrä kasvaa ja avun kysyntä kotiin kasvaa, kun kotona ollaan yhä pidempään. Uskon, että ennaltaehkäisevässä ja terveyttä tukevassa roolissa sillä voisi olla kysyntää. Se on sitten eri asia, miten hyvinvointialueet sen näkevät.
STM: Perhehoitajien käyttö marginaalista
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa selvityksessä sosiaali- ja terveydenhuolloin järjestämisvastuun toteutumisesta viime vuonna sanotaan, että kiertävien perhehoitajien käyttö on edelleen marginaalista, vaikka se on hieman kasvanut.
– On ihan totta, että 4 500 ei ole kovin paljon. Aika pienimuotoista se on, mutta jos sitä käytetään enemmän ja tulee lisää kokemusta. Silloin voidaan ehkä huomata, tuleeko perhehoidosta kustannussäästöjä. Se tietysti motivoisi hyvinvointialueita lisäämään asiakkuuksia, jos on perhehoitajia tarjolla.
Ilmarinen näkee, että perhehoitopalveluilla on paikkansa palvelurakenteessa.
– Varsinkin nyt, kun ikäihmiset asuvat yhä enemmän omissa kodeissaan, mikä on hyvä asia. Mutta he tarvitsevat sinne aika paljon tukea ja apua. Ihan sellaista sosiaalista tukea ja etteivät he olisi yksinäisiä ja turvattomia. Se mahdollistaisi turvallisen ja hyvinvoivan asumisen omassa kodissa esimerkiksi ennen kotihoidon palvelua, jos ei tarvitse sairaanhoidollista palvelua vielä.
Hänen mielestään palvelua voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevänä ja terveyttä tukevana palveluna. Myös omaishoitajien vapaiden sijaistuksessa palvelu voisi toimia.