Vähemmistökielet ovat Ruotsin Övertorneålla nyt entistä näkyvämmin esillä – kirjaimellisesti.
Koulujen ja päiväkotien tiloihin ohjaavat nyt myös suomen- ja meänkieliset nimikyltit: hemkunskap, kotitalous, huushollitieto.
Kunnan kulttuuripedagogi Sari Oja myöntää, että tehtävä ei ole ollut ihan yksinkertainen.
- Meänkielestä kun ei ole olemassa mitään virallista versiota, vaan sitä puhutaan vähän eri lailla eri paikoissa. Samalle asialle voi olla monta eri sanaa.
Käännöksissä on otettu ohjenuoraksi paikallinen Matarengin puhetapa.
- Esimerkiksi kuvaamataito on ruotsiksi bild , ja täällä puhutaan meänkielessä yleisesti, että se on pilti . Sitä on osa ihmetellyt, mutta täällä se on ihmisten suussa vakiintunut piltiksi.
Meänkielen status nuorten keskuudessa vaikuttaa ainakin Övertorneålla selvästi nousseen viime vuosina.
- Nuoret haluavat oppia meänkieltä ja harmittelevat, jos heille ei ole sitä opetettu. Yksi poika sanoi minulle, että on cool , makeeta osata meänkieltä, Sari Oja kertoo.
Jos negatiivisia kommentteja tulee, ne tulevat yleensä vanhemmalta väeltä.
- Saatetaan ihmetellä, miksi tähän satsataan ja miksei opeteta vain suomea, Oja kuvailee.
Övertorneålla molemmat alueen vähemmistökielet halutaan tehdä näkyviksi.
Lapsille ja nuorille järjestetään ahkerasti meänkielisiä aktiviteetteja, usein leikin ja draaman muodossa. Tällä hetkellä tehdään Pajalan kunnan kanssa meänkielistä lastenteatteriesitystä.
Vähän vanhemmille on järjestetty esimerkiksi luentoja meänkielen identiteetistä, kielestä ja kulttuurista.
- Se vaikuttaa myös nuoren itsetuntoon, kun kokee että ne omat juuret ovat tärkeät, Sari Oja pohtii.
Helmikuun ensimmäinen päivä julkistetaan yhdessä nuorten kanssa suunniteltu MeänAPPI -sovellus ja kotisivu. Sen teknisestä toteutuksesta vastaavat lukiolaiset.
Sovelluksen avulla meänkieltä voi opetella helposti ja hauskasti esimerkiksi tarinoiden ja videopätkien kautta. Keskiviikkona lanseerataan myös peruskoululaisille tarkoitettu MeänAPPI -kilpailu, jossa oppilaat suunnittelevat pelejä joiden avulla voi opetella meänkieltä.
Virallinen vähemmistökieli meänkielestä tuli Ruotsissa vuonna 2000. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Institutet för språk och folkminnen) arvion mukaan meänkielen puhujia oli vuonna 2014 noin 40 000.
Ruotsin lain mukaan henkilöllä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea asioidessaan viranomaisen kanssa, kun kyseinen asia liittyy vähemmistökielen hallintoalueeseen. Meänkielen hallintoalueeseen kuuluvat Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Kalixin, Pajalan ja Övertorneån kunnat.
Erityisesti lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden on halutessaan saatava opetusta omalla vähemmistökielellään.
Övertorneålla on 340 peruskoululaista, joista 74 lukee suomea ja 13 meänkieltä joko äidinkielenä tai kielivalinnaisaineena. Myös lukiossa on molempien kielten opiskelijoita.
Esikouluilla ja päiväkodeilla työskentelee vähemmistökielipedagogi, joka puhuu suomea tai meänkieltä niiden perheiden lasten kanssa jotka sitä toivovat. Varsinkin nuoret vanhemmat ovatkin toivoneet ahkerasti lapsilleen meänkielen treenausta.
Juttua päivitetty 30.1. klo 18:15: lisätty tieto koululaisille suunnatusta MeänAPPI-kilpailusta.
Vähemmistökielet Ruotsissa
Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset.
Kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi.
Yhteiskunnan on edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti.
Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea asioidessaan viranomaisen kanssa, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue ja asialla on yhteys hallintoalueeseen.
